Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessuuri on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Alkuperäiskansatutkimuksen opintoja on voinut suorittaa jo aikaisemminkin, mutta Koneen säätiön tekemä lahjoitus mahdollisti apulaisprofessuurin perustamisen vuonna 2016. Tehtävään valittiin Pirjo Kristiina Virtanen.
Professuurin perustamisen ansiosta alan metodologiat ovat alkaneet vakiintua ja globaali ala määrittyä.
– Tärkein tavoitteeni työssä on tuottaa eettisempää tutkimusta sekä huomioida paremmin paikallistason näkemykset. Tutkimusala on tärkeä, koska se tuo alkuperäiskansojen tietoa mukaan akateemiseen maailmaan, Virtanen kertoo.
Tieteenalojen välinen yhteistyö on alkuperäiskansatutkimuksen vahvuus. Fokus ei ole pelkästään alkuperäiskansoissa, vaan kysymykset ovat laajempia: ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus, taide oppimisen ja politiikan välineenä, ihmisoikeuksiin liittyvät lainopilliset kysymykset, länsimaisen tieteen valta-asetelmat, tutkimusetiikka, alkuperäiskansojen historia ja ajallisuus.
Nykyisin 98 prosenttia leukemiaan sairastuneista lapsista toipuu
Lahjoituksilla on suuri merkitys myös syövän tutkimuksessa. Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) on pahanlaatuinen verisairaus, joka on yleisin lasten syöpätyypeistä. ALL:ään sairastuu vuosittain noin 50 lasta Suomessa. Solu- ja verensiirtohoitojen professori Kim Vettenranta on ollut keskeisessä asemassa kehitettäessä lapsuusiän leukemian hoitoa Suomessa.
Vettenrannan professuuri perustuu lahjoitusvaroihin: yliopisto päätti perustaa professuurin lahjoituksella, jonka SPR:n Veripalvelu teki lääketieteiden ja farmasian koulutusalalle. Vettenrannan tutkimusryhmän (HY/HYKS/SPRV) ja HUS:n uuden Lastensairaalan yhteistyö SPR:n Veripalvelun kanssa on tiivistä, sillä Veripalvelu vastaa kantasolusiirteiden luovuttajien etsimisestä ja logistiikasta.
Professori Vettenranta sanoo, että lapsuusiän ALL:n ennuste on nykyisin suhteellisen hyvä.
– Nykyisin käytössä olevalla hoidolla noin 98 prosenttia sairastuneista lapsista on hengissä ja taudista vapaa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Leukemian kantasoluhoitoja on Vettenrannan mukaan tutkittu ja kehitetty huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vettenranta tutkimusryhmineen on osaltaan kehittänyt lasten leukemian kantasolusiirtoja nykytasolle.
– Olen tutkimusryhmäni kanssa ollut mukana kehittämässä kantasoluhoitoja nimenomaan lapsipotilaille. Olemme muun muassa tutkineet immuunijärjestelmän toipumisen säätelyä, sen toipumisen seurantaa luuydinsiirron jälkeen sekä käänteishyljinnän hoitoa.
Työelämäprofessuuri on silta yliopiston ja työelämän välillä
Lahjoituksilla edistetään myös entistä vahvempaa yliopiston ja sen ulkopuolisen työelämän yhteyttä. Työelämäprofessori on tehtävä, johon voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta. Tuomas Lehtinen nimitettiin asianajajaoikeuden työelämäprofessoriksi vuonna 2017. Professuurin mahdollistivat Suomen Asianajajaliiton Säätiön ja Suomen Asianajajaliiton lahjoitukset.
– Tavoitteenani on toimia siltana asianajajakunnan ja yliopiston välillä. Haluan tehdä asianajajaoikeutta ja asianajajien toimintaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä tunnetuksi ja osaksi yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opetusta, Lehtinen kertoo.
Oman viisivuotiskautisen työelämäprofessuurinsa aikana Lehtinen toivoo innostavansa opiskelijoita tutkimaan asianajajaoikeuden maailmaa.
Sekä asianajajayhteisö että yliopisto hyötyvät työelämäprofessuurista: molemmat osapuolet tuntevat saavansa mahdollisuuden näyttää, miten maailma heidän silmissään toimii.
– Minusta työelämää itsessään pitäisi tuoda voimakkaammin tutkimuskohteeksi yliopistoon, Lehtinen ehdottaa. Juuri se on työelämäprofessuurin suola: työelämä nähdään tutkimuksen arvoisena. Ja oikeustiede antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden, sillä oikeustieteessä kysytään enemmän, miten asioiden pitäisi olla eikä sitä, miten ne absoluuttisesti ovat.