Avoimesti: Ohjelmoiden yliopistoon

Ohjelmoinnin mooc on yksi reitti tietojenkäsittelytieteen opintoihin. Pasille se avasi uuden uran.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelma on tunnettu avoimuudestaan: opinnoista suuri osa on avattu monin erilaisin tavoin kaikkien niistä kiinnostuneiden ulottuville. Kiinnostusta alalle tosiaan on! Myös Avoimessa yliopistossa sekä tietojenkäsittelytieteen opintotarjonnan että opiskelijoiden määrä on viime vuosina moninkertaistunut.
 
Myös tietojenkäsittelytieteen tutkinto-opiskelijaksi on voinut hakea ja päästä usealla erilaisella tavalla, kuten ylioppilastodistuksen perusteella, perinteisellä valintakokeella, avoimen väylän kautta tai ohjelmoinnin mooc -menestyksen perusteella.

Ohjelmoinnin moocin ajatuksena on, että hakijoiden motivaatiota, osaamista ja soveltuvuutta alalle testataan oikeiden yliopisto-opintojen kautta. Hakijat suorittavat kevään aikana yhteensä kymmenen opintopisteen laajuisen Ohjelmoinnin moocin, joka muodostuu kahdesta verkkokurssista: Ohjelmoinnin perusteet 5 op ja Ohjelmoinnin jatkokurssi 5 op. Opinnoissa parhaiten menestyneet osallistuvat lisäksi yliopistolla järjestettävään näyttökokeeseen. 

Ohjelmoinnin moocille osallistuu tavallisesti tuhansia opiskelijoita, joista noin 300-400 hakee opiskelupaikkaa. Moocin kautta sisään yliopistoon pääsee vuosittain noin 50 opiskelijaa. 

Pasin tarina

Yksi ohjelmoinnin moocilla menestyneistä on 34-vuotias sosionomi, tietojenkäsittelytieteen opiskelija, tuutori ja neljän pienen lapsen isä Pasi Alho. Hän pääsi yliopistoon ohjelmoinnin moocin kautta ja aloitti opinnot vuonna 2018. 

Pasi on kasvanut tietokoneiden parissa, sillä isän työn vuoksi perheessä oli tietokoneita jo ennen kuin niistä tuli joka kodin vakiovaruste. Tietotekniikka kiinnosti Pasiakin myös ammatillisesti jo varhain, mutta teini-ikäisenä pidemmän korren vetivät seurakunnan nuorisotyö ja sosionomiopinnot. Työ oli antoisaa ja merkityksellistä, ja nuorisotyön ohjaajana vierähti kymmenen vuotta. Vähitellen alkoi kuitenkin kypsyä ajatus uranvaihdosta IT-alalle. 

Pasi oli kuullut ohjelmoinnin moocista ystävältään ja päätti yrittää. Mooc merkitsi Pasille intensiivistä ja työntäyteistä kevättä 2018. Hän suoritti moocia noin kolmen kuukauden ajan työn ja perhe-elämän sallimissa rajoissa. Opiskelu iltaisin ja viikonloppuisin oli intensiivistä ja ajoittain raskastakin, mutta motivaatio ei missään vaiheessa ehtynyt. 

Pasin mielestä mooc oli nerokkaasti rakennettu: tehtävät vaikeutuivat kurssin edetessä, mutta samalla kurssi itsessään varmisti, että aiemmat asiat oli varmasti ymmärretty ja opittu. Vaikka opiskelu oli pääosin itsenäistä, oli apua mahdollista saada tuutoreilta tai moocin muilta opiskelijoilta. Tämä on yksi osoitus tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman vaalimasta mestari-kisälli –kulttuurista: kun kokeneemmat ohjaavat kokemattomampia, molemmat oppivat. 

Pasi on nauttinut opinnoista paljon. Pienten lasten isä ei haalaririentoihin ehdi, mutta opintojen myötä on löytynyt samassa elämäntilanteessa olevia opiskelukavereita. Itse ala on tuntunut juuri oikealta:

– Ohjelmointi on luovaa työtä, kuin taidetta. Koodin rakentamisessa tekninen osaaminen, tavoite ja luova ajattelu kohtaavat. Tyhjästä voi syntyä mitä vain. Erityisen hienoa on saada aikaan jotakin, joka onnistuu ja oikeasti toimii, Pasi kuvaa ja vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä.

Myös tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta: tietojenkäsittelytiede on kovassa kasvussa, ja ohjelmointitaitoa tarvitaan kaikilla aloilla. Pasi on huomannut kiinnostuneensa erityisesti tietoturvasta. Alalla tulee olla aina askeleen edellä muita, mikä tekee työstä dynaamista, jännittävää ja luovaa.  

Miten mooc-opiskelijat pärjäävät opinnoissaan? 

Ohjelmoinnin mooc on toiminut väylänä tietojenkäsittelytieteen opintoihin vuodesta 2012 lähtien. Kesällä 2019 julkaistussa tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten moocin kautta yliopistoon päässeet ovat edenneet ja menestyneet opinnoissaan. 

Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla ja vertailemalla vuosina 2012-2015 tietojenkäsittelytieteen opintoihin valittujen opiskelijoiden suorituksia ja arvosanoja. Tuona aikana ohjelmoinnin moocin kautta sisään oli päässyt 225 ja muiden väylien kautta 756 opiskelijaa. 

Tutkijoiden oletus oli, että mooc vaatii ja siten myös osoittaa muita väyliä suurempaa motivaatiota opintoja kohtaan. Edelleen oletuksena oli, että moocin kautta sisään päässeet opiskelijat ovat pärjänneet opinnoissaan muita opiskelijoita paremmin. 

Alkukesällä 2019 julkaistut tulokset osoittautuivatkin oletusten suuntaisiksi: 

  • Moocin kautta sisään tulleet opiskelijat ovat suorittaneet tietojenkäsittelytieteen opintoja keskimäärin enemmän ja paremmilla arvosanoilla kuin muut opiskelijat. Erot ovat selvimpiä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja tasoittuvat opintojen edetessä pidemmälle.
  • Moocin kautta sisään päässeet opiskelijat ovat myös valmistuneet todennäköisemmin määräajassa kuin muut tietojenkäsittelytieteen opiskelijat. 
  • Varjopuoleksi osoittautui, että ohjelmoinnin mooc näytti tarkastelujaksolla vahvistaneen tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden sukupuolijakaumassa vallitsevaa epätasapainoa. Viime aikoina on kuitenkin saatu viitteitä myös hienoista muutosta myös toiseen suuntaan. 

Lue lisää tutkimuksesta:  Leinonen, J., Ihantola, P., Leinonen, A., Nygren, H., Kurhila, J., Luukkainen, M., & Hellas, A. (Accepted/In press). Admitting Students through an Open Online Course in Programming: A Multi-year Analysis of Study Success. In Proceedings of the 15th ACM International Computing Education Research Conference (ICER '19) ACM

Yliopistoon on toki aina paljon enemmän tulijoita kuin mitä sisälle voidaan ottaa. Kaikki moocin suorittaneet saavat suoritetut opintopisteet Helsingin yliopiston opintosuoritusrekisteriin – ja mikä tärkeintä: oppivat sen myötä ohjelmoimaan!