9. huhtikuuta on palmusunnuntai, Mikael Agricolan päivä — ja vaalipäivä. Miksi kuntavaaleissa kannattaisi vaivautua uurnille?

 

Jan Sundberg, yleisen valtio-opin professori, Helsingin yliopisto.

Onko kuntahallinnolla enää merkitystä?

— Kuntien itsehallinto on aika suhteellista, kun valtio voi aina kävellä niiden yli. Esimerkiksi pala Sipoosta liitettiin osaksi Helsinkiä vuonna 2009 ilman että Sipoon vastalauseet vaikuttivat.

— Tällä hetkellä itsehallinnon suhteellisuus näkyy sote-uudistuksessa, jonka lopullista muotoa ei tiedä vielä kukaan. Tulevat valtuutetut joutuvat aloittamaan aika lailla puhtaalta pöydältä, kun kukaan ei tiedä, millaiseksi niiden rooli muuttuu.

Mitä ristiriitoja on odotettavissa?

— Itse olen ihmetellyt sosiaalipalveluiden poistamista kunnilta. Miten käy sosiaalityöntekijöiden työtiloille, pakkolunastaako valtio ne? Vai jäävätkö sosiaalipalvelut kuntiin vuokralle?

Onko kuntavaaleissa annetulla äänellä merkitystä?

— On. Kunnille jäävät sotenkin jälkeen muun muassa tekninen hallinto ja opetus. Vaikka kuntia sitovat monet lait, niillä on yhä vapautta siinä, miten ne päättävät toteuttaa lain vaatimat palvelut.

— Kuntavaalit voi myös ajatella mahdollisuutena antaa palautetta valtiollisille päättäjille. Äänestäjä voi osoittaa, mitä mieltä on nykypolitiikasta esimerkiksi juuri sote-uudistuksen suhteen.

Voisiko kuntavaaleissa menestynyt kapinallinen muuttaa valtion asettamia asioita kuntahallinnossa?

— Tuskin kovin paljon. Noin 80 prosenttia kuntien toimista on lakiin perustuvien velvollisuuksien täyttämistä.

 

Pekka Viljanen, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori, Turun yliopisto. Rikosoikeuden dosentti, Helsingin yliopisto.

Kuntalaki muuttuu: Lex Kittilä antaa valtiovarainministeriölle oikeuden pidättää luottamushenkilö virastaan. Miksi laki säädettiin?

— Estämään lain vastaiset tilanteet kuntien hallinnossa. Aiempi laki lähti oletuksesta, että rikosepäilyjen kohteena olevat kuntapäättäjät ymmärtäisivät jäävätä itsensä ja astua sivuun. Näin ei Kittilässä ole käynyt. Niinpä tarvitaan laki, jonka avulla epäilty voidaan siirtää syrjään tutkinnan ja oikeudenkäynnin ajaksi, jos muu ei auta.

Eikö laki loukkaa kuntien itsehallintoa?

— Kyse on ainoastaan tilanteista, joissa kuntapäättäjiä epäillään vakavasta lainvastaisesta toiminnasta. Itsehallinto ei anna oikeutta rikkoa lakia.

Jos sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kunnilta, niiden toimivalta pienenee. Onko laki silti tarpeen?

— Kuntiin jäävät sote-uudistuksenkin jälkeen korruptiolle kaikkein altteimmat osat: elinkeinopolitiikka, maankäyttö ja kaavoitus. Laki on tarpeen.

 

Hanna Wass, akatemiatutkija, politiikan tutkimuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto. 

Miksi ihmiset eivät innostu kuntavaaleista?

— Yksi selitys voi olla taloudellisessa ja sosiaalisessa eriarvoisuudessa ja kääntäen: poliittisen osallisuuden eliittikehässä. Politiikan toimijat ja ehdokkaat ovat useimmiten koulutettuja, hyvätuloisia ihmisiä. Mutta vaaleissa osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei liity millään lailla viitseliäisyyteen tai laiskuuteen.

— Kyse on tärkeästä asiasta: kuinka tukea marginalisoituvia ryhmiä ja saada osallistumispoten-
tiaali osaksi yhteiskuntaa? Muuten kasvualusta populismille ja radikalismille on entistäkin laajempi.

— Kuntavaalit voi olla hyvä momentum nostaa esiin yhteiskunnallisesti tärkeitä keskustelunaiheita.

Teksti on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/03/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.