Metsäpalot ovat Suomessa pääosin seurausta ihmisen toiminnasta, sillä vain pieni osa paloista on salaman sytyttämiä. Sää- ja ilmasto-olojen vaikutus paloihin on rajallinen, mutta metsäpalojen esiintyminen korreloi kuitenkin hyvin sääolosuhteista johdetun meteorologisen metsäpaloriskin kanssa.
Näin katsoo väitöskirja-aineistonsa perusteella Ilmatieteen laitoksella tutkijana työskentelevä Ilari Lehtonen, joka on väitöstyössään Helsingin yliopistoa varten tutkinut, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen Suomen metsiä uhkaavaan riskiin: metsäpaloihin ja puiden raskaisiin tykkylumikuormiin.
Metsäpalojen keskikoko kasvaa
Metsäpalotilastojen perusteella on nähtävissä, että mitä korkeamman metsäpaloriskin vallitessa palot syttyvät, sitä suuremmaksi metsäpalojen keskikoko kasvaa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta olosuhteet metsäpalojen syttymiselle ja leviämiselle muuttuvat Suomessa suotuisiksi. Tämä johtuu lähinnä lämpötilojen kohoamisesta aiheutuvasta haihdunnan lisääntymisestä ja maaperän kuivumisesta, jota suuressa osassa maata jossain määrin lisääntyvä sademäärä ei täysin kompensoi, Ilari Lehtonen tiivistää.
Mallitulosten välisen suuren hajonnan takia on kuitenkin hyvin epävarmaa, kuinka paljon paloriski kasvaa.
- Pessimistisimpien skenaarioiden toteutuessa vuosittainen paloala voisi moninkertaistua, jos sään ja metsäpalojen esiintymisen välinen yhteys säilyy samankaltaisena kuin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Toisaalta jo yksi todellinen suurpalo, jollainen koettiin Ruotsin Västmanlandissa kesällä 2014, voisi polttaa metsää enemmän kuin kaikki Suomen metsäpalot yhteensä viimeisten 20 vuoden aikana, hän sanoo.
Keskimääräinen paloala on ollut 0,5 hehtaaria
Metsäpalojen hallinta on Suomessa ollut viime vuosikymmeninä erinomaisella tolalla, ja keskimääräinen paloala on ollut vain noin 0,5 hehtaaria metsäpaloa kohti.
Väittelijän tulokset osoittavat, että tästä metsäpalojen hallintavalmiudesta ei ole syytä tinkiä.
Lumituhoriski pienenee etelässä ja lännessä, idässä ja pohjoisessa se voi kasvaa
Lumituhoja metsissä aiheuttavien raskaiden lumikuormien esiintymistä väitöskirjatyössä arvioitiin soveltamalla Ilmatieteen laitoksella käytössä olevaa tykkylumen ennustemallia ilmastomalliaineistoihin.
Ilmastonmuutoksen seurauksena talvien ennakoidaan sekä lauhtuvan että muuttuvan sateisemmiksi. Talviset suojasäät muuttuvat entistä yleisemmiksi ja aiempaa suurempi osuus talvisateista tulee vetenä.
Toisaalta keskitalvella lämpötila on suurimmassa osassa Suomea edelleen enimmän aikaa selvästi pakkasen puolella ja lumituhojen kannalta oleellisinta on runsaiden lumisateiden esiintyminen ilman lämpötilan ollessa lähellä 0 °C:ta.
- Tulosten perusteella Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhoriski tulosten mukaan kasvaa ovat siis samat, joilla lumituhoja esiintyy jo nykyisinkin eniten. Näillä alueilla lumituhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto, sillä tykkyä kertyy eniten korkeiden vaarojen lakimetsissä, Ilari Lehtonen sanoo.
Ilmastollisia riskejä voidaan vähentää
Jotta metsätuhoja aiheuttavat ilmastoriskit voidaan ottaa oikealla tavalla huomioon, tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuhojen esiintymiseen ja muutosten epävarmuudesta.
Havumetsäalueella ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan metsäpalojen ja tykkylumen lisäksi myös muilla tavoin. Esimerkiksi roudan väheneminen lisää tuulituhojen riskiä ja kasvukauden pidentyminen on suosiollista tuhohyönteisille.
Yleisesti ottaen metsätuhoihin johtavat prosessit ovat metsäekosysteemin prosesseista ilmastoherkimpiä, Ilari Lehtonen arvelee. Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsätuhojen esiintymiseen sisältävät siten paljon enemmän epävarmuutta kuin arviot esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun tai hiilen sidontaan.
Väittelijän mukaan metsien asianmukaisella hoidolla metsätalouteen vaikuttavat ilmastolliset riskit voidaan ottaa huomioon kustannustehokkaasti ja samalla kasvattaa metsien biomassan tuotantoa sekä hiilen sidontaa. Tämä on tärkeää, sillä metsien hiilen sidontaa lisäämällä ilmastonmuutosta voidaan jossain määrin hillitä. Toisaalta uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi Suomessa kohdistuu merkittäviä kasvupaineita biomassan tuottamiseksi.
Väitöstilaisuus 22.8.
Ilari Lehtosen väitöskirja Projected climate change impact on fire risk and heavy snow loads in the Finnish forests toteutettiin osana Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistä ADAPT-tutkimushanketta, jossa tutkittiin metsänhoidon sopeuttamista muuttuvaan ilmastoon, metsiin ja metsätalouteen kohdistuvia vaikutuksia ja riskejä sekä niihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Tutkimushanke sai rahoitusta Suomen Akatemialta.
FM Ilari Lehtonen väittelee 22.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Projected climate change impact on fire risk and heavy snow loads in the Finnish forests". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Physicum, auditorio E204, Gustaf Hällströmin katu 2a.
Vastaväittäjänä on senior researcher Barry Gardiner, European Forest Institute, ja kustoksena on professori Heikki Järvinen.
Yhteystiedot:
Tutkija Ilari Lehtonen, puhelin 050 380 2870, ilari.lehtonen@fmi.fi