Kansallisen omavaraisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen tärkeimmissä kotieläntuotteissa on keskeisessä roolissa ruokaturvan takaamisessa. Tällä hetkellä Suomi on maidontuotannon suhteen omavarainen. Maitotuotoksen noustessa tarvittava maitomäärä saadaan entistä pienemmällä lehmäjoukolla. Tästä johtuen suurelta osin lypsyrotuiseen eläinainekseen perustuva naudanlihantuotanto on laskenut alle suomalaisen kulutustason. Tuotannon kannattavuuden parantamisen lisäksi kotieläntuotantosektorin haasteina ovat yhteiskunnan jatkuvasti kasvavat vaatimukset eettisesti ja ekologisesti kestävämmästä elintarviketuotannosta.
– Maidon ja naudanlihan yhdistelmätuotannon kehittäminen olisi todennäköisesti kannattavin ja ympäristötehokkain tapa parantaa naudanlihantuotannon omavaraisuutta sekä samalla ylläpitää riittävä maidontuotannon taso Suomessa, toteaa Kokko.
Kokon tutkimuksessa ominaisuuksien taloudellisten arvojen määrittäminen bio-ekonomisella mallilla suomalaiselle ayrshirerodulle osoitti, että maidontuotanto-ominaisuuksilla on suurin taloudellinen arvo tutkitussa jalostustavoitteessa. Tämän lisäksi Kokko löysi taloudellisen merkityksen jalostustavoitteeseen kuulumattomille ominaisuuksille: kasvavien nautojen päiväkasvu teuras- ja alkukasvatuksessa, rehun hyväksikäyttö ja lehmien aikuispaino.
Jalostusvalinnat kannattavuuden keskiössä
Teuraaksi kasvatettavien nautojen ja uudistushiehojen nopeamman päiväkasvun sekä lehmien alhaisemman aikuispainon samanaikainen jalostusvalinta osoittautui Kokon tutkimuksessa lupaavimmaksi vaihtoehdoksi parantaa maidon ja lihan yhdistelmätuotannon kannattavuutta, kun tarkasteltiin rehun hyväksikäyttökyky-, kasvu- ja teurasominaisuuksien lisäämistä jalostustavoitteeseen. Kokon mukaan yhdistelmätuotannon taloudellisuuden kehittämiseksi kannattaa parempaa rehun käytön tehokkuutta tavoitella rajoittamalla lehmien aikuispainon kasvua. Tämä siksi, että lehmien aikuispainon jalostusvalinta olisi mahdollista toteuttaa nopeasti alhaisin kustannuksin. Sitä vastoin tuotantosysteemissä, jossa kasvu- ja teurasominaisuudet eivät ole jalostusvalinnan kohteena, aikuispainon sisällyttäminen jalostustavoitteeseen on tappiollista.
Maidon- ja naudanlihatuotannon erikoistuminen ei ole kestävällä pohjalla
Kokon tutkimuksessa liharoturisteytysten käytön lisääminen ja sukupuolilajitellun urossiemenen käyttö näyttäytyi lupaavalta strategialta tehostaa lypsyrotuihin perustuvaa naudanlihatuotantoa. Lypsykarjaan perustuvan naudanlihatuotannon lisääminen olisi myös ympäristötehokkaampi tapa parantaa tuotannon omavaraisuutta kuin laajentaa emolehmiin perustuvaa lihatuotantoa. Tämänhetkisissä tuotanto-olosuhteissa liharotusiemennysten käytön lisääminen vaatii tuotantoratkaisuja, jotka takaavat viljelijälle riittävän uudistuseläinten saannin tai merkittäviä taloudellisia hyötyjä risteytysvasikoiden tuottamisesta. Liharoturisteytysten tuottamisessa lypsykarjan uudistusnopeuden hidastaminen osoittautui tehokkaammaksi tavaksi lisätä naudanlihatuotantoa kuin naarassiemenen käyttö uudistushiehojen tuotantoon.
Tämänhetkinen maidon- ja naudanlihatuotannon erikoistuminen vähentää mahdollisesti edelleen maidontuotannon ohessa saatavaa lihamäärää ja lisää tuotannon ympäristörasitetta, jos naudanlihatuotanto pohjautuu entistä enemmän emolehmätuotantoon.
Väitöstilaisuus
MMM Pauliina Kokko väittelee 20.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Towards more profitable and sustainable milk and beef production system". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Ee-rakennus, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2, Viikki. Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Han Mulder, Wageningen University and Research, Hollanti, ja kustoksena on professori Asko Mäki-Tanila.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.