Tutkimuksen mukaan mahdollisimman varhaiset oivaltamisen ja onnistumisen tuntemukset tukevat parhaiten myöhempää kouluopetusta. Lasten tiedekasvatusta tutkinut kemian tohtorikoulutettava, Jippo-hankkeen koordinaattori Jenni Vartiainen toteaa, että leikit, pelillisyys, tarinat ja myönteiset kokemukset parantavat pienten oppimista. Lasta ei ohjaa yksin äly vaan myös tunne.
Tiedetehtäviä voi ratkoa kotona omin voimin. Tehtävävideot löytyvät Jipon nettisivuilta
Varhaisen oppimisen uusinta uutta on Jippo-virtuaalikerho, jossa tiede viedään netin kautta 3–10-vuotiaille koteihin. Osallistujille annetaan joka viikko lyhyt matematiikkaan tai luonnontieteisiin liittyvä tehtävävideo. Tehtävää voi ratkoa kotona koko perheen voimin ja tuloksia raportoida kerholle vaikkapa kännykkävideon avulla. Koska lapset oppivat leikin ja riemun kautta, oivaltamisen ja onnistumisen ilo on tärkeää. Tehtävät liittyvät usein fysiikan ja kemian perusilmiöihin, joita lapset pystyvät havaitsemaan jokapäiväisessä elämässään: tiheyteen, olomuotojen muutoksiin, väreihin.
- Videoissa annetaan tutkimustehtävät, mutta ei ratkaisuja. Aina tehtäviin ei ole oikeita vastauksia. Tärkeintä on tutkimusprosessi, jossa lapsi pystyy selvittämään asioita itse, Jippo-virtuaalikerhoja kehittänyt Jenni Vartiainen kertoo.
Vartiainen korostaa, että kerhoissa oppiminen perustuu tutkittuun tietoon. Tutkija itse valmistelee väitöskirjaa pienten lasten tiedekasvatuksesta, jonka yksi osa Jippo-virtuaalikerhot ovat.
Päiväkotien pienet tiedemiehet
- Pienet lapset kysyvät valtavasti kaikesta, myös elottomaan luontoon kuuluvista asioista. Jostain syystä lapsille puhutaan päiväkodeissa paljon elollisesta luonnosta eli puista, kasveista ja eläimistä, mutta elottomaan liittyvät kysymykset jäävät vähälle huomiolle, Vartiainen pohtii.
Päiväkodeissa on käsitelty hyvin vähän kemiaa ja fysiikkaa, koska henkilökunta usein tuntee, ettei hallitse aihetta. Jippo-kerhot kehittävät päiväkoteihin yksinkertaisia tiedekasvatuksen välineitä kuten oppimismateriaalia. Jopa kolmevuotiaat osaavat tutkia luonnontieteiden ilmiöitä pelin ja leikin ohessa.
Opetusvientiä
Virtuaaliopetus on kehitetty lasten tiedekerhojen kokemusten ja aiemman tutkimustiedon pohjalta. Tiedekerhoja järjestää yliopistojen LUMA-keskusten verkosto, johon kuuluu kaksitoista keskusta eri puolilta Suomea. Niissä koulutetaan opettajia, tutkitaan tieteellisesti oppimista ja kehitetään uusia oppimisinnovaatioita. LUMA-keskukset innostavat lapsia opiskelemaan matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologia-aineita.
Erittäin suosittuja ovat koululaisille rakennetut tiedeluokat. Esimerkiksi Helsingissä kemian Gadolin-luokassa käy vuosittain yli 4 000 lasta. Luokissa kehitetään uusia opetuksen innovaatioita ja tehdään myös opinnäytetöitä ja tieteellisiä julkaisuja.
- LUMA-toiminnan kautta tutkimustieto saadaan elämään yhteiskunnassa, toteaa Helsingin yliopiston professori Maija Aksela, joka johtaa LUMA-keskus Suomea.
Sekä Jippo-virtuaalikerho että tiedeluokat ovat herättäneet paljon kansainvälistä mielenkiintoa, onhan suomalainen koulutusjärjestelmä maailmalla kovassa maineessa.
- Tavoitteemme on myös koulutusvienti. Pienten lasten tiedekasvatukselle on paljon kiinnostusta. Suomella on hyvä koulutusmaine, tämän aiheen tutkimusta on harvassa ja asialla on uutuusarvoa, koordinaattori Jenni Vartiainen toteaa.
Tutustu näihin:
- Jippo-virtuaalikerho alkoi 30.4. Teemoina ovat katastrofit ja kevään ihmeet.
- Helsingin yliopiston LUMA-keskus
- LUMA-keskus Suomi
- Flickristä löytyy runsaasti kuvia LUMA-keskuksen toiminnasta.