Helsingin yliopistolla järjestettävä kansainvälinen symposium kokoaa yhteen ympäristön radioaktiivisuuden alalla työskenteleviä tutkijoita, niin Suomesta, kuin ulkomailtakin.

Symposium kattaa sekä analyyttisen radiokemian, että erilaiset ympäristön säteilyyn ja radioekologiseen tutkimukseen liittyvät osa-alueet, sisältäen radioaktiivisen laskeuman ja ydinjätteen, sekä luonnossa esiintyvät luonnon radioaktiiviset aineet.

Lisäksi symposium kunnioittaa Helsingin yliopiston, eläkkeelle siirtyvää professori Jukka Lehtoa, jolla on pitkä ja arvostettu ura radiokemian ja ympäristön radioaktiivisuuden tutkimuksen alalla.

Symposium käsittelee erityisesti radioaktiivisten aineiden esiintymistä ja kulkeutumista ympäristössä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä ympäristön säteilyaltistuksen vaikutuksia ihmisiin ja muihin eliöihin.

Ympäristön radioaktiivisuus – monitieteinen tutkimuskohde

Säteilyturvallisuustutkimus kattaa laajan kirjon tieteenaloja, aina säteily- ja ydinfysiikasta biolääketieteisiin, ympäristötieteisiin, tekniikkaan ja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin.

Kansainväliset asiantuntijaverkostot ovat keskeisessä roolissa tutkimuksen suuntaamisessa ja itse tutkimuksessa, sekä tieteellis-teknisen tiedon jäsentäjinä ja jakajina. Symposiumissa kuullaan laboratorionjohtaja, dosentti Maarit Muikun (STUK) esittämänä esimerkki eurooppalaisen radioekologiaverkoston (European Radioecology ALLIANCE) strategisesta tutkimusohjelmasta ja siihen liittyvästä tiekartasta. Yliopistojen osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön vahvistaa perustutkimuksen hyödyntämistä säteilyturvallisuustutkimuksessa.

Suomalaisen säteilyturvallisuustutkimuksen vahvistamiseksi on perustettu CORES

”Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä Cores (Finnish Consortium for Radiation Safety Research) on Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja kymmenen suomalaisen yliopiston perustama yhteenliittymä, jonka tarkoitus on koordinoida ja edistää säteilyturvallisuustutkimusta Suomessa. CORES on muun muassa laatinut kansallisen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelman”,  kertoo CORESin johtoryhmän sihteeri, tukimuskoordinaattori, professori Sisko Salomaa.

Esimerkkejä symposiumin muusta annista

Helsingin yliopiston tutkija Merja Lusa kertoo ympäristön bakteerien vaikutuksesta seleenin ympäristökäyttäytymiseen, sen kerääntymisestä bakteerisoluihin sekä bakteeri-kasvivuorovaikutuksen merkityksestä seleenin siirtymisessä kasveihin. Radioaktiivista seleeniä on käytetyssä ydinpolttoaineessa ja lisäksi stabiilia, ei-radioaktiivista, seleeniä kertyy ympäristöön haitallisina pitoisuuksina mm. öljynjalostuksen sekä hiilen- ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksena.

Mila Pelkonen on radiokemian opinnäytetyössään selvittänyt radionuklidien ja metallien vapautumista Rautuvaaran kaivosalueen rikastushiekoista ja kertoo tuloksista seminaarissa.

Suomen ydinvoimaloissa syntyvä ydinjäte tullaan loppusijoittamaan Olkiluodon kallioperään rakennettavaan loppusijoitustilaan. Loppusijoituksen valmistelu alkoi 1980-luvulla ja kolmenkymmenen vuoden tutkimuksen jälkeen ydinjätteen loppusijoituspaikka ja periaate ovat yhä samoja, mutta suomalaisesta kallioperästä tiedetään nyt enemmän. -Kallio on kiteistä, eikä ominaisuuksiltaan tasalaatuista. Tämä täytyy ottaa huomioon mallinnuksessa, kertoo tutkija Marja Siitari-Kauppi Helsingin yliopiston radiokemian osastolta.

Ylitarkastaja, dosentti Roy Pöllänen kertoo EU:n rahoittamasta MetroNORM-hankkeesta, jossa tutkittiin luonnon radioaktiivisten aineiden (NORM – Naturally Occurring Radioactive Materials) mittaustekniikkaa. STUKissa kehitettiin uudentyyppinen laite alfasäteilyn havainnointiin erilaisilta pinnoilta. Laitetta voidaan käyttää sekä laboratoriossa että kentällä eikä hyvälaatuisen spektrin tuottamiseen välttämättä tarvita tyhjiökammiossa tehtäviä mittauksia. Mitatun datan analysointi voidaan tehdä joko mittauspaikalla tai kauempana etätuessa.

Ylitarkastaja, tohtori Antti Kallio on ollut mukana STUKin tutkimushankkeessa, jossa bioenergian tuotannossa syntyvän tuhkan radioaktiivisuuspitoisuuksia mitattiin 11 voimalaitokselta kerätyistä lento-, pohja- ja arinatuhkista. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä Tšernobylin ydinonnettomuudesta peräisin olevan 137Cs:n että luonnonnuklidien aktiivisuuspitoisuuksia. Tuhkanäytteiden radionuklidipitoisuuksien perusteella arvioitiin tuhkan käytölle ja käsittelylle asetettujen toimenpidearvojen ylittymistä.

Radiation in the environment – scientific achievements and challenges for the society 16.4. klo. 10-17 ja 17.4. klo. 9-13. Paikka: Unioninkadun Juhlahuoneistot, Unioninkatu 33, Helsingin yliopisto.

Tarkempi ohjelma yliopiston tapahtumakalenterissa.

Seminaarin järjestäjinä ovat Helsingin yliopiston lisäksi STUK ja Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä CORES.

Lisätietoja:

Tutkija Merja Lusa, Microbiology and Biosphere research (Mibira)
Sähköposti: merja.lusa@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 448 6659

Viestinnän asiantuntija Riitta-Leena Inki
Sähköposti: riitta-leena.inki@helsinki.fi
Puhelin: +358 50 448 5770
Twitter: @inkiriitta