Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita (TERVA) - hanke alkaa

Vasikoiden nupoutus eli sarvenaiheiden tuhoaminen on tulevaisuudessa todennäköisesti kielletty ilman riittävää kivunlievitystä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Eläinlääketieteellisen tiedekunnan hankkeessa selvitetään lähes tutkimatonta sarkaa; nupoutettavan vasikan tehokkainta ja terveellisintä rauhoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain yli 300 000 vasikkaa, joista valta osanupoutetaan ennen neljän viikon ikää kuumapolttoa käyttämällä. Suurin osa suomalaisista tuottajista kutsuu eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat vasikkansa ja myös uusi Eduskuntaan saapunut hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi ehdottaa nupoutustoimenpiteen kieltämistä ilman rauhoitusta ja puudutusta. Kuluttajien tietoisuus eläinten hyvinvoinnista lisääntyy jatkuvasti, ja erityisesti nuorille eläimille tehtävät rutiininomaiset kivuliaat toimenpiteet herättävät enenevässä määrin paheksuntaa.

Tulehduskipulääkkeiden ja paikallispuudutuksen vaikutusta nupoutettavien vasikoiden hyvinvointiin on jo jonkin verran selvitetty, mutta erilaisten rauhoiteaineyhdistelmien vaikutus nupoutettavien vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin on lähes tutkimaton kenttä, kertoo projektin johtaja, dosentti Laura Hänninen Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Naudoille käytettävä puudute on lyhytkestoinen, ja puudutuksen onnistumista parantaa vasikan rauhoittaminen ennen puudutusta. Suomessa yleisimmin vasikoiden rauhoitukseen käytetään ksylatsiinia, jolla ei ole juuri kivunlievitysvaikutusta ja se lisäksi heikentää lämmönsäätelykyä, jolloin vasikat kylmettyvät helposti, kuvaa eläinten anestesian ja kivunhoidon kliininen opettaja, eläinlääketieteen tohtori Kati Salla.

Noidankehä on valmis, jatkaa ELT Ann-Helena Hokkanen; alilämpöisyys hidastaa elimistön aineenvaihduntaa entisestään, jolloin lääkeaineiden poistuminen hidastuu ja rauhoitus pitkittyy. Pitkittynyt rauhoitus rasittaa vasikoiden elimistöä ja altistaa vasikat tartuntataudeille. Kylmettyminen myös vähentää maidonkulutusta nupoutuksen jälkeen. Vasikoiden rauhoitus turvallisesti viileissä kasvatuspolosuhteissa on vaikeaa. Nupoutukseen liittyvää kivunlievitystä olisi toimenpiteen aikana ja sen jälkeen tehostettava vasikoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä toimenpiteen eettisen hyväksyttävyyden vuoksi.

Alkavassa hankkeessa selvitetään nupoutusrauhoituksen vaikutusajan lyhentämistä ja välittömän kivunlievitystehon lisäämistä yhdistelmärauhoittein. Projekti myös päivittää olemassaolevan nupoutusoppaan sekä kouluttaa eri sidosryhmien edustajia nupoutettavien vasikoiden hyvinvoinnista.

Hanke yhdistää kahden tuoreen eläinlääketieteen tohtorin osaamisen; ELT Kati Salla on eläinten anestesiologian ja kivunhoidon asiantuntija ja ELT Ann-Helena Hokkanen väitteli nupoutettavien vasikoiden hyvinvoinnista. Projektin johtaja, soveltavan etologian dosentti Laura Hänninen on nautojen hyvinvointitutkimuksen kotimainen uranuurtaja.

LISÄTIETOJA
 

kotisivut:
https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/elainten-hyvinvoinnin-tutkimuskeskus/nupoutus-ja-vasikoiden-hyvinvointi

projektin johtaja: 
dosentti Laura Hänninen, laura.hanninen(at)helsinki.fi
kotisivu

vastuututkijat:
ELT Ann-Helena Hokkanen, ann-helena.hokkanen(at)helsinki.fi
kotisivu

ELT Kati Salla, kati.salla(at)helsinki.fi
kotisivu
 

Nupoutusopas
 

Lue lisää aiheesta: Luonnontieteet