Professori Minna Palmrothin (@MinnaPalmroth) työssä on jännittävät ajat. Hänen johtamansa kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö aikoo saada maitopurkin kokoisen satelliitin avaruuteen ensi kesänä. Laukaisupaikka ei ole vielä selvillä — pandemia sulki laboratoriot ja viivytti suunnitelmia.
Satelliitti mittaa avaruussäteilyä uusilla tavoilla, jotta voitaisiin kehittää kestävämpiä satelliitteja. Se myös testaa Suomessa kehitettyä plasmajarruteknologiaa, jolla voidaan ottaa satelliitteja pois radalta.
Avaruuden kestävän käytön hanke on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen ja uraauurtava maailmassa. Ihmiskunta on ruuhkauttanut kallisarvoiset kiertoradat.
— Tiettyjä kiertoratoja ei voi enää käyttää. Jos laittaisi satelliitin sekaan, se hajoaisi.
Palmroth vertaa romuongelmaa siihen, että ikäloput autot jäisivät itsekseen moottoriteille törmäilemään. Kun satelliittien teknologia pettää, voi syntyä ketjuuntuvia kriisejä.
Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeus
Palmroth halusi jo lapsena selvittää, miten maailma toimii. 15-vuotiaana partiolaisena hän makasi kavereineen lumihangessa Lapissa ja tuijotti taivaalla tanssivia revontulia. Fysiikka kiinnosti jo tuolloin.
Palmroth on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa maailman tarkimman avaruussään mallinnusmenetelmän, Vlasiatorin (@vlasiator). Avaruussää vaikuttaa satelliitteihin, energianjakeluun ja navigaatiosignaaleihin, myös avaruusromun syntyyn.
Palmroth alkoi miettiä koko magnetosfäärin hahmottavaa simulaatiota vuoden 2004 paikkeilla.
— Alussa minulle naurettiin: ei voi toimia.
Maailmassa ei ollut tietokonetta, joka pyörittäisi niin isoa ohjelmaa. Palmroth oli varma, että sellainen tulee pian.
— Minulla oli ajatus, että mietitään tulevaisuuden laskentaresursseja ja rakennetaan niille.
Tutkimuksen ohessa Palmroth tahtoo puhua suurelle yleisölle. Uusin avaus on tiedesatukirja lapsille: yhdessä tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen (@elinafuturist) kanssa kirjoitettu tiedesatukirja Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus ilmestyi lokakuussa.
Palmroth on myös yksi vuonna 2018 julkaistun Revontulibongarin oppaan kirjoittajista. Yhdessä harrastajien kanssa Palmroth löysi uuden revontulimuodon.
— Tieteen popularisointi on homman suola.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2020.