Professori Janne Soininen – Herkät piilevät paljastavat vesistöjen tilan

3.5.2018
Professorin tutkimusryhmä selvittää, millä tavalla makean veden piilevien populaatiot ja yhteisöt ovat sukua toisilleen ympäri maailmaa.

Piikuoriset levät eli piilevät ovat tuskin havaittavan kokoisia yksisoluisia organismeja. Kun Helsingin yliopiston uusi alueellisen ympäristötutkimuksen professori Janne Soininen näyttää lasilevylle kerättyä piilevänäytettä, muistuttaa kasvusto lähinnä tahraa.

Merissä elävät piilevät ovat kuitenkin maailman merkittävimpiä hapentuottajia. Kyse on siis tärkeistä organismeista.

Soinisen kiinnostuksen kohde ovat makean veden piilevät. Lukumääräisesti piileviä on makeissa vesissä vähemmän kuin merissä, mutta lajikirjo on luultavasti suurempi.

— Tiedämme melko vähän eri piileväpopulaatioiden eroista, Soininen kertoo.

Hän on tutkimusryhmineen pyrkinyt selvittämään, miten makean veden piilevien populaatiot ja yhteisöt ovat sukua toisilleen ympäri maailmaa. Näytteitä on kerätty niin Uudesta Seelannista, Yhdysvalloista, Kiinasta kuin Skandinaviasta.

Kysymys ei ole ainoastaan akateeminen. Piilevät reagoivat herkästi vesien likaantumiseen, minkä takia niitä käytetään usein biomarkkereina eli yhtenä mittarina seurattaessa veden laatua.

— Emme kuitenkaan tiedä tarkasti, sietävätkö eri piileväpopulaatiot epäpuhtauksia eri tavoin, Soininen huomauttaa.

Tämä heikentää piilevistä tehtyjen havaintojen yleistettävyyttä.

Soininen ryhmineen kuuluu maailman johtaviin makeiden vesien piilevätutkijoihin. Hän korostaa, että piilevät ovat tiedon puutteellisuudesta huolimatta tärkeä työkalu selvitettäessä vesistöjen hajakuormitusta.

Vesistöjen kunnon seurannassa pistemäiset ongelmalähteet, kuten yksittäiset tehtaat tai laskuojat on helppo paikallistaa. Niiden vaikutus veden laatuun on melko yksinkertaista mitata. Sen sijaan laajalta valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen seuraaminen on vaikeampaa. Niinpä esimerkiksi maatalouden aiheuttamaa kuormitusta on vaikea seurata tarkkaan, vaikka se on suuri uhka monille vesistöille.

— Piilevät reagoivat veden laadun vaihteluun herkästi. Samalla ne paljastavat hajakuormituksen kasvun ja sen alueelliset rajat. Tämä on alueellisen vesistöjen tutkimuksen kannalta tärkeää.

Valitettavasti alueellisesti kattavia aikasarjoja piileväpopulaatioista on vielä melko vähän. Niinpä tietämys vesistöjen populaatioiden muutoksista ajassa on rajallista.

Mitä nyt tutkitaan? Tule kuuntelemaan Helsingin yliopiston uusien professorien tervetulaisluentoja keskiviikkona 30.5. yliopiston päärakennukseen. Yleisöluennoilla professorit esittelevät tieteenalansa ja tutkimuksensa tärkeimmät kysymykset 20 minuutissa. Katso tervetuliaisluentojen ohjelma

Lue lisää aiheesta: Luonnontieteet