Pohjoinen pallonpuolisko mallinnettu jopa neliökilometrin tarkkuudella: ikiroudan alue tulee kutistumaan rajusti ilmastonmuutoksen takia

Ikiroudalle suotuisat alueet tulevat ilmastonmuutoksen myötä vähenemään vähintään kolmanneksella nykyisestä, selviää arktisen alueen maaperän lämpöoloja selvittäneestä tutkimuksesta. Tämä tulee tutkijoiden mukaan vaikuttamaan arktisiin ekosysteemeihin, yhteiskuntiin sekä globaaliin ilmastojärjestelmään.

Luonnonmaantieteen tutkijat Juha Aalto ja Miska Luoto Helsingin yliopistosta, Biogeoclimate modelling lab-tutkimusryhmästä, olivat mukana tutkimuksessa, jossa mallinnettiin maaperän lämpötiloja ja aktiivikerroksen paksuutta eli ikiroudan yläpuolista kesäisin sulavaa maakerrosta. Tutkimus kattoi lähes koko pohjoisen pallonpuoliskon.

Tutkimuksen mukaan ikiroudalle suotuisat olosuhteetvallitsevat tällä hetkellä noin 15 miljoonaa neliökilometriä kattavalla alueella.

– Tämä alue tulee kuitenkin tulevaisuudessa kutistumaan huomattavasti ilmastonmuutoksen seurauksena, Aalto toteaa.

Esimerkiksi lievimmän ilmastonmuutosskenaarion perusteella ikiroudalle suotuisat olosuhteet pohjoisella pallonpuoliskolla tulevat vähenemään yli kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä lämpötila- ja sadeolosuhteiden muutosten myötä. Toisaalta kaikkein pessimistisimmän skenaarion mukaan ikiroudalle suotuisia alueita olisi tuolloin jo 47 % vähemmän.

 – Mallimme osoittavat suhteellisesti suurinta muutosta alueille, joissa nykyiset maaperän lämpötilat ovat alhaisia, mutta ennustettu ilmastonmuutos suurta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi keskisen Siperian laajat ikirouta-alueet, Juha Aalto toteaa.

– Tutkimuksessa tuotetut uudet aineistot tulevat tarjoamaan uusia mahdollisuuksia arvioida muun muassa arktisen alueen hiilenkiertoprosesseja sekä ikiroudan sulamisen aiheuttamia riskejä infrastruktuurille, tarkentaa luonnonmaantieteen professori Miska Luoto. Tutkimus jatkuu ja luvassa on vielä tarkempia arvioita siitä, miten roudan sulaminen vaikuttaa esimerkiksi rakennuksiin ja teihin.

Mallinnustyö perustui erittäin laajaan kenttämittauksia ja digitaalisia ympäristöaineistoja yhdistävään tietokantaan. Tutkimus hyödynnettiin tilastollisia parviennustamismenetelmiä ennennäkemättömän tarkalla alueellisella yhden neliökilometrin erotuskyvyllä.

 –Tämä on huomattava askel eteenpäin, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat kyenneet tarjoamaan ainoastaan hyvin yleisen kuvan arktisen alueen maaperän lämpöoloista ja niiden muutoksista”, tutkijatohtori Juha Aalto sanoo.

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen sekä Oulun yliopiston kanssa ja kuuluu osana Suomen Akatemian ARKTIKO-akatemiaohjelmassa rahoitettuun INFRAHAZARD-hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan arktisen alueen maanpinnan prosesseja muuttuvassa ilmastossa sekä arvioidaan niiden aiheuttamia riskejä ihmistoiminnalle.

Lämpöolosuhteet pohjoisella pallonpuoliskolla

Ikiroudan peittämät alueet nyt ja tulevaisuudessa

Julkaisu: Aalto, J., Karjalainen, O., Hjort, J., Luoto, M. Statistical forecasting of current and future circum-Arctic ground temperatures and active layer thickness. Geophysical Research Letters. doi: 10.1029/2018GL078007

Tutkimuksessa tuotettu aineisto on vapaasti saatavilla: Aalto, J., Karjalainen, O., Hjort, J., Luoto, M. (2018) Data from: Statistical forecasting of current and future circum-Arctic ground temperatures and active layer thickness. Dryad Digital Repository. https://doi.org/10.5061/dryad.886pr72

Lisätietoja

Tutkijatohtori Juha Aalto, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos/Ilmatieteen osasto, Vuodenaikais- ja ilmastosovellukset; puh. 050 448 0407, juha.aalto@helsinki.fi

Professori Miska Luoto, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto, puh. (0)9 191 50768, miska.luoto@helsinki.fi

Professori Jan Hjort, Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö, puh. 029 448 1704, jan.hjort@oulu.fi