Peter Johansson – Galaksien törmäyskurssia selvittämässä

Kukaan ei tiedä varmasti, mitä Linnunradan ja Andromedan törmäyksessä neljän miljardin vuoden päästä tapahtuu. Peter Johanssonilla on siitä kuitenkin parempi kuva kuin kenelläkään muulla.

Kuten ehkä tiedätkin, kotigalaksimme Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda ovat törmäyskurssilla. Eikä mitään ole tehtävissä.

— Molemmat ovat jo sidotuilla kiertoradoillaan, siinä ei ole mitään spekuloitavaa, toteaa Helsingin yliopiston tuore astrofysiikan professori Peter Johansson.

Itse asiassa törmäys on jo saattanut alkaa. Näemme galakseista vain niiden ytimet, joissa näkyvä aine ja energia – tähdet, planeetat ja niin edespäin – ovat. Näkyvää osaa ympäröi kuitenkin monta kertaluokkaa suurempi määrä pimeää ainetta. Ja nyt Linnunradan ja Andromedan pimeän aineen vyöhykkeet saattavat olla jo kohtausetäisyydellä.

Kovin suurta draamaa tässä ei kuitenkaan ole. Pimeä aine kun ei reagoi oikein mihinkään, joten hiukkaset vain lipuvat toistensa ohi.

Tilanne muuttuu, kun törmäys etenee galaksien näkyviin osiin. Törmäyksessä molempien ytimissä olevat supermassiiviset mustat aukot alkavat lähestyä toisiaan, lukkiutuvat kiertoradalle ja sulautuvat lopulta yhteen. Supermassiivisten mustien aukkojen valtavat painovoimakentät suistavat monet tähdet radoiltaan.

— Ne esimerkiksi saattavat imeä tähtiä lähelleen ja sitten singota ne pois kolmen kappaleen vuorovaikutuksissa, Johansson kuvaa.

Tämän mallintamisessa Johansson ryhmineen on maailman kärkeä. Edes supertietokoneiden laskuteho ei riitä mallintamaan galaksien koko törmäystä satoine miljardeine tähtineen. Niinpä Johansson on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehitellyt mallia, jossa supermassiivisten mustien aukkojen kohtaaminen mallinnetaan tarkasti, mutta muut kaukaisemmat tapahtumat karkeammin. Kaksi tarkkuutta yhdistämällä saadaan entistä parempi kuva siitä, mitä galaksien törmäyksessä tulee tapahtumaan.

Lopputulos on toki selvä: supermassiiviset mustat aukot sulautuvat yhteen ja niiden ympärille muodostuu uusi, muodoltaan hieman amerikkalaista jalkapalloa muistuttava elliptinen galaksi.

— Sen nimi on tosin vielä auki. Ainakin Milkomedaa ja Androwayta on ehdotettu.

Kamala kiire nimeämiselle tuskin tuleekaan. Galaksien näkyvien osien törmäyksen arvioidaan alkavan noin neljän miljardin vuoden kuluttua.

Peter Johansson

Astrofysiikan professori

Syntynyt Kokkolassa 1978

Väitteli galaksien synnystä Cambridgen yliopistossa 2006

Tutkijana Ludwig-Maximilians -yliopistossa Saksassa 2006–2010

Astrofysiikan apulaisprofessori Helsingin yliopistossa 2011–2017

Professorien tervetuliaisluentojen ohjelma

Tutustu Helsingin yliopiston professoreihin

Tallenne tilaisuudesta