Lahjoitusprojektori heijastaa avaruuden observatorion kattoon

Observatorion ystävät opastavat yleisöä tähtitieteen saloihin Helsingin observatoriossa vapaaehtoisina. Yhdistyksen tuella on hankittu Observatorioon nyt myös uusi kalansilmäprojektori, jolla voi heijastaa avaruuden Observatorion kattoon.

Vapaaehtoiset tieteen tukena

Monet alumnit ja yliopiston ystävät toimivat erilaisissa vapaaehtoisroolissa tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi. Myös Helsingin yliopiston yleisökohteita voi tukea, ja sitä tekevät esimerkiksi Puutarhan ystävät ry ja Observatorion ystävät ry.

Helsingin observatorio avattiin tähtitieteen yleisökohteena vuonna 2012. Aikaisemmin Unioninkadun eteläpäässä sijaitsevassa observatoriossa työskentelivät ja opiskelivat tähtitieteen tutkijat ja opiskelijat.

Observatorion ystävät -yhdistys perustettiin yleisökeskuksen avautuessa vuonna 2012. Yhdistys tukee Observatorion toimintaa monella tavalla, ja sen jäsenet osallistuvat vuosittain monella tavalla useisiin tapahtumiin vapaaehtoisina opasvalvojina näyttelysaleissa: opasvalvojat neuvovat ja vastaavat yleisön kysymyksiin päivystämästään kohteesta.

– Oppaana toimiminen on mukavaa ja siitä on paljon iloa vierailijoille, kertoo Observatorion ystävien hallituksen puheenjohtaja Marja Voipio.

Mukaan toimintaan voi liittyä kuka tahansa tähtitieteestä ja Observatorion toiminnasta kiinnostunut. Observatorio yhdistää historiaa ja luonnontieteitä: yhdistykseen kuuluu noin 40 jäsentä, joista monella on omaa taustaa tähtitieteistä, tietotekniikasta ja muista luonnontieteistä.  Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistykseen kannatusjäseneksi.

– Jäsenyys tai kannatusjäsenyys on kannanotto luonnontieteiden popularisoinnin ja erityisesti nuorison kiinnostuksen herättämisen puolesta, jatkaa Marja Voipio, jonka oma tausta on teknillisten opintojen lisäksi matematiikassa ja fysiikassa.

Lahjoituksella saatiin tärkeä projektori

Tapahtumayhteistyön lisäksi yhdistys tukee Observatoriota taloudellisesti. Yhdistyksen jäsenmaksutulot ja sen tukijoiden lahjoittamat varat ohjataan yliopiston käyttöön Observatoriolle tärkeiden hankkeiden rahoittamiseksi.

– Yhdistyksemme oli jo pitkään miettinyt, miten juuri nyt auttaisimme Observatoriota. Löysimme yhteiseksi hankkeeksi kalansilmäprojektorin, jolla esimerkiksi tähtitaivas ja avaruus voidaan heijastaa Observatorion kattoon, Marja Voipio kertoo.

Yhteensä yli 10 000 euron lahjoitus koostuu yhdistyksen jäsenmaksutuloista sekä useamman sitoutuneen jäsenen lahjoituksista muutaman vuoden ajalta. Projektori hankittiin lahjoitusvaroilla ja yliopiston omalla rahoituksella alkuvuodesta 2018.

– Observatorion ystävät tekevät monella tavalla todella tärkeää työtä, kiittää Observatorion päällikkö Päivi Harjunpää.

– Uuden projektorin tuottamaan kuvaa ihaillaan Observatoriossa päivittäin ja siitä otetut kuvat leviävät verkon kuvapalveluissa. Projektori vie siis Observatorion osaamista ja tietoisuutta tähtitieteestä eteenpäin myös sosiaalisessa mediassa, Harjunpää iloitsee

– Seuraava yhteinen lahjoitushanke on jo suunnitteilla, Marja Voipio kertoo. 

Kiitos kumppanit

– Helsingin yliopisto pitää huolta historiallisista arvorakennuksistaan. On todella hienoa, että yliopiston ystävillä ja alumneilla on positiivista talkoohenkeä myös siinä, että toiminta hienoissa tiloissa pysyy aktiivisena, kiitti Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri Observatorion ystäviä kiitostilaisuudessa 27.11.

Observatorion ystävien hallitus ja kansleri vierailivat Yliopistomuseossa tutustumassa yliopiston historiaan monitieteisen opastuksen kautta. Tähtitieteen historia on samalla keskeinen osa Suomen yliopistojen historiaa.

– Suomen vanhimpia yliopistoihin liittyviä esineitä ja dokumentteja on juuri tähtitieteen alalta, koska Turun palo ei tuhonnut Turussa korkealla mäellä sijaitsevaa Suomen ensimmäisestä observatoriota, museon näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski kertoo.

Tähtitiede on myös esimerkki Suomen tieteen kansainvälisyydestä jo aiemmilla vuosisadoilla. 1830-luvulla Helsinkiin rakennetun observatorion suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja tähtitieteen professori F.W.A. Argelander. Rakennus suunniteltiin palvelemaan modernin luonnontieteen tarpeita: uusi havaintotekniikka vaati kiinteälle jalustalle asetettavaa, eri puolille suunnattavaa linssikaukoputkea. Kaukoputken suojaksi piti rakentaa kääntyvä torni, jossa oli havaintoaukko.

– Rakennuksesta tuli esikuva Venäjän Pulkovassa sijainneelle pääobservatoriolle, josta puolestaan otettiin mallia observatorioihin eri puolilla maailmaa, kertasivat osallistujat ja illan oppaat yhdessä observatorion historiaa.