Kestävätkö kestävyyden mittarit? Mitä tapahtuu, kun pistetään opiskelijat asialle

Valtiontalouden tarkastusvirasto kaipasi raikkaita näkemyksiä kansainvälisten kestävyystavoitteiden mittaamiseen. Virasto tuli mukaan ideoimaan ja toteuttamaan maisteritason koulutusta maantieteen opiskelijoille. Kurssin loppuraportti on levinnyt jo maailmallakin ja tarjoaa suomalaisille viranomaisille uusia ideoita kestävyyspolitiikan ohjaukseen.

– Keväällä 2020 järjestetylle Geographies of inequalities –kurssille osallistui kolmisenkymmentä opiskelijaa, kertoo kurssin johtaja maantieteen apulaisprofessori Pia Bäcklund Helsingin yliopistosta.

Kurssin oppimistavoitteiden taustalla oli opiskelijoiden kasvava kiinnostus kestävän kehityksen toimenpiteitä kohtaan julkisella sektorilla sekä tarve lisätä opiskelijoiden ymmärrystä eri alue- ja mittakaavatason politiikkaohjauksen kytkeytymisestä toisiinsa kuin myös kestävyysindikaattoreiden kriittisestä luennasta.   Koska kyseessä oli maisteritason uusi kurssi, joka oli avoinna myös maantieteen ulkomaisille vaihto-opiskelijoille, oli luontevaa ottaa tarkastelutasoksi globaali näkökulma.

Edes koronakevään äkillinen siirtyminen etäopiskeluun heti kurssin toisella viikolla ei haitannut tahtia. Opiskelijoita motivoi tieto siitä, että kurssitöistä tehdään yhteinen, julkaistava raportti ja tulokset esitellään webinaarissa kestävyystavoitteiden asiantuntijoille julkishallinnossa.

Kestävyyden retoriikkaan pitää oppia suhtautumaan analyyttisesti ja kriittisesti

Vanhan sanonnan mukaan, kun nokka nousee, niin pyrstö laskee. Kun kestävyyttä mitataan maantieteellisesti rajatulla alueella, niin saatetaan päästä hyvinkin tuloksiin. Tasapaino kuitenkin keikahtaa, kun laskelmaan otetaan mukaan vaikutukset laajemmin. Tämä on varsin uutta kestävyyskeskustelussa mutta juuri näitä heijastusvaikutuksia eli spillovereita opiskelijat tarkastelivat viiden esimerkin kautta.

–Mikäli kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 otetaan tosissaan, myös globaaleihin linkkeihin on tärkeää kiinnittää huomiota, toteaa kurssin ideoija, Helsingin yliopiston alumni, apulaisjohtaja Vivi Niemenmaa. Hän vastaa Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV) kestävän kehityksen lähestymistapojen kehittämisestä ja koordinoi globaalia ympäristöpolitiikan tarkastamiseen keskittyvää työryhmää. 

Tunnettu esimerkki on palmuöljyn tuotanto, jossa fossiilisen energian korvaajaksi tuotetulla palmuöljyllä on dramaattiset vaikutukset niiden tuotantoalueella.

–Tavoitteenamme oli saada kurssilta inspiraatiota omaan ajatteluumme. Siksi tällä kertaa emme ottaneet lähtökohdaksi valtiontalouden kannalta keskisiä riskejä, vaan esittelimme kurssilaisille mahdollisia teemoja, joiden pohjalta he valitsivat itseään kiinnostavat aiheet ryhmätöille. Kannustimme kriittiseen ajatteluun ja raportoimaan myös siitä, oliko aiheeseen liittyvää dataa ylipäätään saatavilla, sanoo Niemenmaa.

Vesijalanjäljen globaaliin arvioimiseen on jo kehitetty menetelmiä

Monille suomalaisille voi olla shokki, miten suuri meidän epäsuora vedenkulutuksemme on maailmalla. Sen sijaan esimerkiksi globaalista muovijätekaupasta on saatavilla niukasti tietoa.

Kurssilaiset pääsivät kuitenkin kiinni siihen dynamiikkaan, mihin Kiinan muovijätteen tuontikielto vuonna 2018 johti Kaakkois-Aasissa. Kiinan tuontilukujen romahtaessa muovijätevirrat suuntautuivat moniin Kaakkois-Aasian maihin. Oleellinen kysymys on, miten nämä maat pysyvät jätettä käsittelemään. Koko muovijätteen kärräämisen mielekkyys tulee tietysti kyseenalaistaa: pitäisikö esimerkiksi Euroopan käsitellä omat jätteensä?

Aiheiden joukossa oli myös EU-kontekstissa kiinnostavia teemoja, kuten EU:n harjoittaman maatalouspolitiikan vaikutukset Afrikan ruokamarkkinoihin. Kyse on paitsi eurooppalaisen maatalouspolitiikan heijastusvaikutuksista, myös ongelmasta politiikkakoherenssin näkökulmasta: yhtäällä EU:n on maailman suurin kehitysavun antaja, mutta toisaalla maataloussektori ei kiinnitä globaaleihin linkkeihin huomiota.

Toinen EU:n kannalta kiinnostava esimerkki oli EU:n päästökaupan kiertäminen tuomalla sähköä EU:n ulkopuolisista maista. Zoomin välityksellä käytyyn loppuseminaariin kutsuttiinkin myös VTV:n eurooppalaisen sisarviraston Euroopan tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijoita, jotka olivat hyvin kiinnostuneita kurssitöistä.

–Yksi kurssin ennalta arvaamaton heijastusvaikutus oli se, että pystyimme tarjoamaan ajattelemisen aihetta myös heille, toteaa Niemenmaa.

Suomalaisten positiivinen kädenjälki maailmalla

Bäcklund ja Niemenmaa ovat keskustelleet myös yhteistyön jatkosta. Yksi mahdollisuus olisi keskittyä seuraavan kerran yhteen aiheeseen ja tehdä siitä laajempi projektityö.

Tämänvuotisen kurssin loppuseminaariin osallistuneet valtioneuvoston kanslian yhteyshenkilöt myös ehdottivat, että yksi teema voisi olla suomalaisten ”kädenjälki” maailmalla, eli positiiviset vaikutukset globaalisti.

Spillover effects of sustainable development goals - five case studies. Aroalho, Sari; Viertola, Julia (Department of Geosciences and Geography, 2020) Department of Geosciences and Geography C18. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen julkaisuja ja raportteja.