Amazonin sademetsien pirstaloituminen kiihdyttää hiilipäästöjä

Jopa kolmasosa kaikista Brasilian metsätuhojen vuoksi syntyneistä hiilipäästöistä on peräisin peltojen tai kulotusaukkojen viereistä metsistä, joita kutsutaan sademetsän reuna-alueeksi.

Sademetsien reuna-alueita tutkineen kansainvälisen tutkimusryhmän tutkimustulos pistää uusiksi arviot metsätuhojen vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

– Reuna-alueiden osuutta ei ole selkeästi eroteltu kasvihuonekaasujen inventoinneissa, sanoo tutkimusta johtanut  brasilialainen tutkija ja kaukokartoituksen asiantuntija Celso Silva Junior INPE:stä (National Institute for Space Research).

Science Advances -tiedelehdessä äskettäin julkaistujen tulosten mukaan vuosina 2001-2015 hiilipäästöt Amazonin sademetsien reuna-alueilta olivat 947 miljoonaa tonnia, kun kaiken kaikkiaan Amazonin sademetsien hiilipäästöt olivat 2,6 miljardia tonnia. Reuna-alueet tuottavat siis jo kolmanneksen sademetsien hiilipäästöistä.

– Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska on arvioitu, että suurin osa metsistä on muuttumassa reuna-alueeksi. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia maailman metsistä on yhden kilometrin etäisyydellä reuna-alueesta, sanoo Brasiliasta kotoisin oleva akatemiatutkija Eduardo Maeda Helsingin yliopistosta, Terrestrial Ecosystem Dynamics Laboratory-tutkimusryhmästä.

Hiilen pitäminen metsässä olisi elintärkeää, jotta ilmastokriisi ei pahenisi. Trooppisilla alueilla metsää hakataan ja raivataan pelloksi ja karjan laitumeksi. Kehitys vaikuttaa muihin ympäristöpalveluihin, kuten biodiversiteetin ylläpitoon, ilmaston säätelyyn, vesitalouteen, sekä paikallisesti, alueellisesti että globaalisti.

Uusi paradigma metsätuhojen aiheuttamien hiilipäästöjen ymmärtämiseen

– Meidän tutkimuksemme osoittaa, että hiilipäästöt metsätuhoalueelta ovat paljon monimutkaisempi asia kuin aiemmin ajateltiin. Tähän saakka metsien reuna-alueita ei ole otettu huomioon, sanoo Maeda.

Kun suuret yhtenäiset metsäalueet häviävät, jäljelle jäävät metsät pilkkoutuvat pieniksi saarekkeiksi, jolloin suurempi osa metsästä on muunlaisen kasvillisuuden reunassa ja siihen kontaktissa ja silloin myös mikroilmasto muuttuu tällä reuna-alueella.

Reuna-alueilla sijaitsevat metsäsuikaleet muuttuvat tuulisemmiksi ja kärsivät voimakkaammasta auringon säteilystä, jolloin niiden lämpötila nousee ja kosteus vähenee lehvästön alla. Tämä kehitys vauhdittaa puiden kuolemaa reuna-aluilla ja sitä kautta mesän kykyä varastoida hiiltä näillä kasvillisuusvyöhykkeillä.

Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa kuolleiden puiden merkitys pystyttiin arvioimaan, sillä käytössä oli 3D-laserskannauksella saatua aineistoa. Kun se yhdistettiin muuhun aiheistoon, niin pystyttiin arvioimaan koko Amazonin alueen biomassan määrä ja näin pystyttiin laskemaan Amazonin alueen hiilipäästöt.

– Ongelma ei ratkea sillä, että metsätuhot saadaan pysähtymään. Myös jäljelläoleva metsä kärsii huomattavasti ja sen vuoksi meidän tulisi parantaa toimintatapoja ja politiikkaa, jotta nämä metsien rippeet voidaan suojella, sanoo Maeda.

Lähde:
Persistent collapse of biomass in Amazonian forest edges following deforestation leads to unaccounted carbon losses. Science Advances  30 Sep 2020:Vol. 6, no. 40, eaaz8360, DOI: 10.1126/sciadv.aaz8360

Lue myös aiemmin julkaistu juttu: Amazon - kulotetun sademetsän reunalla

Youtube video: Academy Research Fellow Eduardo Maeda at the University of Helsinki explains what happens in the rainforest after the flames have been smothered and what could be done to preserve the remaining forests.

Lisätietoja: