Kesäkuussa tehtyjen pesimälintujen laskentojen tulokset osoittavat, että Suomessa ja lähialueilla talvehtivien lajien pesintöjä oli selkeästi vähemmän kuin viime vuonna. Musta- ja räkättirastaita sekä tali- ja sinitiaisia havaittiin laskennoissa 10–20 prosenttia viime kesää vähemmän. Kylmälle herkimmillä lajeilla, kuten peukaloisella, hippiäisellä ja puukiipijällä pudotus viime vuoden runsauksista oli 40–50 prosenttia, ja kaulushaikaralla, kangaskiurulla ja pyrstötiaisella jopa yli 50 prosenttia.
– Syy näiden lajien nopeaan vähenemiseen on todennäköisesti viime talven pitkä pakkasjakso, joka heikensi lintujen talvista selviytymistä. Monet kansalaiset ovat syystäkin olleet tänä vuonna huolestuneita ”hiljaisesta keväästä”, koska lintujen laulua kuului vähemmän. Laskentatulosten perusteella monien lajien runsaus on tänä vuonna selkeästi viime vuotta alhaisempi, vahvistaa museomestari Heikki Helle Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Kylmälle herkät lajit toipunevat, pitkäaikaisempi lasku huolestuttaa
Useimmat kylmästä talvesta kärsineet lajit todennäköisesti toipuvat pudotuksesta lähivuosina, mikäli pesinnät onnistuvat hyvin.
Monilla lajeilla pesimäkannat ovat kuitenkin vähentyneet jo pitkään, vaikka talvet ovat yleisesti leudontuneet. Harvinaistuneilla kuovilla, västäräkillä, törmäpääskyllä, sinirinnalla, ruokokerttusella, kuhankeittäjällä ja pelto- ja pajusirkulla todettiin laskennoissa alhaisimmat määrät koko yli 50-vuotisen seurantajakson aikana.
– Näiden lajien väheneminen johtuu todennäköisesti ihmisen maankäytön takia heikentyneistä elinympäristöistä niin Suomessa kuin lajien muuttomatkalla. Pajusirkun tilanteesta tiedämme rengastusaineiston perusteella, että pesintämenestys on heikentynyt Suomessa, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Ilmastonmuutos hyödyttää joitakin lajeja
Kaikki lintulajit eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Voittajia ovat muun muassa ilmastonmuutoksesta hyötyvät kurki, sepelkyyhky, kulorastas, mustapääkerttu, tiltaltti, naakka ja tikli, joita havaittiin koko seurantajakson uusi ennätys. Myös ruisrääkkiä ja lehtokurppia oli tänä kesänä runsaasti.
– Parantuneen Pohjois-Suomen myyrätilanteen ansiosta esimerkiksi piekanoita, tunturikihuja ja isolepinkäisiä havaittiin myös viime vuosia enemmän, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Tiedot perustuvat Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimiin valtakunnallisiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin yli 250 kohteelta.
Lisätietoja
- Aleksi Lehikoinen, yli-intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, Helsingin yliopisto, 045 137 5732,
- Heikki Helle, museomestari, Luomus,
, 050 375 5626 - Tero Toivanen, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi,
, 040 702 8633 (9.6.2026)