Apurahoja ja stipendejä jaettiin tänä keväänä yhteensä 400 000 eurolla. Opiskelijat ja tutkijat saivat tukea muun muassa pro gradu -tutkielman tekoon, tutkimukseen ja niihin liittyvään matkustamiseen. Osa palkittiin hyvästä opiskelumenestyksestä.
Tukea jaetaan vuosittain lahjoitusrahastoista, jotka perustuvat Helsingin yliopistolle tehtyihin lahjoituksiin.
– Haluan lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat lahjoittaneet meille. Lahjoittajien tuen ansiosta voimme ottaa askeleita kohti uutta ja vastata ajan haasteisiin, Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri kiittää yliopiston lahjoittajia.
Yliopiston ensimmäiset rahastot on perustettu satoja vuosia sitten. Koska yliopisto huolehtii lahjoitetuista varoista kestävästi ja sijoittaa vastuullisen sijoitusstrategiansa mukaisesti, lahjoitukset vaikuttavat vielä pitkälle tulevaisuuteen.
– Helsingin yliopisto on tässä edelläkävijä, Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling sanoo.
Lahjoitukset tukevat muun muassa yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustyötä. Esimerkiksi Ympäristön ystävät -rahastosta on jaettu vuosien aikana yli sata stipendiä opiskelijoille. Rahaston päämääränä on tukea ympäristötieteitä, erityisesti luonnonsuojelua. Kestävyysrahasto puolestaan jatkaa edesmenneen yliopiston entisen rehtorin, professori Jari Niemelän työtä kestävyyden edistämiseksi.
Yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustyö kattaa kuitenkin paljon muutakin.
– Kun puhumme vastuullisuudesta, se ei tarkoita vain luonnon kestävyyttä: luontokatoa ja ilmastonmuutosta vastaan taistelua. Kyse on laajemmasta, myös sosiaalisesta vastuusta. Lahjoitukset tukevat myös opiskelijoiden mielenterveyttä, ja tänäkin keväänä jaoimme 35 apurahaa opiskelijoiden psykoterapian tueksi, Böhling kertoo.
Lahjoitusten tuella teemme uusia avauksia
Kevään stipendiaatteja juhlittiin 8.5.2023 järjestetyssä juhlassa yhdessä lahjoittajien kanssa.
Juhlassa kuultiin myös puheenvuorot siitä, miten lahjoitukset vaikuttavat yliopiston tutkimukseen. Esimerkiksi uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sirosen työtä koronatutkimuksen parissa on tuettu lahjoituksilla.
Sirosen tutkimusryhmä on helmikuusta 2020 lähtien keskittynyt tutkimaan COVID-19-tautia. He ovat tutkineet mm. viruksen leviämisen mekanismeja, viruksen aiheuttamaa immuunivastetta ja rokotteiden tehoa sekä syitä erilaisen taudinkuvan taustalla.
– Kun pandemia alkoi, meillä ei ollut tutkimusrahoitusta, jota olisi voinut hakea riittävän nopeasti. Lahjoitukset mahdollistivat sen, että pystyimme reagoimaan niin nopeasti, Sironen kertoo.
Lahjoittajien tuen ansiosta Helsingin yliopisto on voinut myös perustaa täysin uuden professuurin kemian kiertotalouden alalle. Professuuri vahvistaa luonnontieteen ja kokeellisen tutkimuksen osaamista kiertotalouden alalla pitkäjänteisesti ja monialaisesti.
– Meiltä loppuvat resurssit, jos mitään ei tehdä. Meidän on löydettävä tapoja käyttää uudelleen luonnonvaroja ja etsittävä käytetylle tavaralle uusi elämä. Meillä ei ole vaihtoehtoja, orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläinen kertoi omassa puheenvuorossaan.
Kiertotalouden avulla hyödynnämme materiaalit ja tuotteet mahdollisimman tehokkaasti, mikä säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja jätettä sekä parantaa ihmisen ja luonnon hyvinvointia.
Elintärkeää tukea ukrainalaisille
Juhlassa pysähdyttiin myös hyvin vakavan aiheen äärelle. Lahjoittajat ovat tukeneet kuluneen vuoden aikana merkittävällä tavalla ukrainalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, jotka ovat tulleet Helsingin yliopistoon.
Oleksandra Kokhan on yksi Helsingin yliopistoon tulleista ukrainalaisista opiskelijoista. Hän piti juhlassa tärkeän puheenvuoron matkastaan Suomeen.
Kokemus on ollut kahtiajakautunut.
– Kokemus on ollut järkyttävä ja sydämeni on kotona Ukrainassa. Toisaalta kokemus on ollut myös inspiroiva, ja olen päässyt opiskelemaan aineita, jotka laajentavat osaamistani. Toivon, että voin viedä osaamistani jonain päivänä Ukrainaan, Kokhan sanoo.
Yli 450 alumnia, henkilökunnan jäsentä, opiskelijaa ja muuta yliopistoyhteisön jäsentä on lahjoittanut yhteensä yli 170 000 euroa Ukrainasta paenneiden opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemiseksi.
Tuen ansiosta yliopisto on voinut tarjota 41 apurahaa ukrainalaisille opiskelijoille ja 3 apurahaa ukrainalaisille tutkijoille, jotka ovat tulleet yliopistoon Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Lisäksi tänä keväänä on osittain keräysvarojen tuella alkamassa Aleksanteri Instituutin Visiting Fellowship –ohjelma, joka mahdollistaa kahden ukrainalaisen tutkijan tukemisen Helsingin yliopistossa.
– Olen kiitollinen siitä suojasta, jonka olen saanut Helsingin yliopistolla. Apurahat ovat olleet minulle ja muille ukrainalaisille elintärkeitä, Oleksandra Kokhan sanoo.
Entä mitä Kokhan ajattelee tulevaisuudesta?
– Uskon radikaaliin toiveikkuuteen. Se tarkoittaa sitä, että pysyy toiveikkaana, vaikka ei ole tietoa siitä, mitä on tulossa.