Yksinäisyys on yhteiskunnallinen ongelma

Helsinki Challenge -tiedekilpailun CoLearning CoPassion -semifinalistitiimi vastustaa yksinäisyyden negatiivista kehää myötätunnon kehällä.

CoLearning CoPassion -tiimin varajohtajan, kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlundin mukaan yksinäisyys on vahvasti yhteiskunnallinen kysymys, koska se on yhteydessä muihin terveysongelmiin sekä päihdeongelmiin, työttömyyteen ja velkaantumiseen.

Grönlund määrittelee yksinäisyyden kielteiseksi kokemukseksi ihmissuhteiden riittämättömästä määrästä tai laadusta. Kyseessä on vakava sosiaalinen ongelma.

− Yksinäisyys vaikuttaa negatiivisesti henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä terveyteen. Pitkittyessään se on erityisen haitallista ja vaikuttaa laajasti toimintakykyyn, Grönlund tiivistää.

Yksinäisyys on yhteisön haaste

CoLearning CoPassion -tiimin keskeisenä ajatuksena on, että yksilön ulos jäämiseen vaikuttaa aina yhteisö. Yksinäisyys ei siis ole vain yksinäisyydestä kärsivän ongelma.

− Yksinäisyyteen liittyy pitkittyessään itseään toteuttava ennuste. Torjutuksi tulemisen kokemuksista seuraa torjutuksi tulemisen pelkoa, mistä taas seuraa toisten käyttäytymisen tulkintaa ja negatiivista kokemusta itsestä sekä välttävää käyttäytymistä. Tästä puolestaan seuraa toisten vääriä tulkintoja siitä, että yksinäinen haluaakin olla yksin, Grönlund selventää.

Luomalla positiivisia kokemuksia lisääntyy luottamus toisiin ja itseen, mistä voi saada uudenlaisia tulkintamalleja ja positiivisempaa kokemusta itsestä.

Kun ketään ei jätettäisi ulkopuolelle

Miten yksinäisyyden aiheuttamia ongelmia voisi lievittää? Onko reseptissä lähimmäisenrakkautta, myötätuntoa vai sosiaalipolitiikkaa?

− Kaikkia näitä, kiitos! Grönlund vastaa viipymättä.

Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä huolehtimalla perusturvasta ja palveluista. Ihmisten tilanteesta tulee ottaa koppi sen sijaan, että heitä siirretään eri luukuille ja toimenpiteisiin.

Grönlundin mukaan yksinäisyyden kokemuksia ei ole niin paljon yhteiskunnissa, joissa on vähemmän eriarvoisuutta ja laajasti saatavilla olevat palvelut. Tällaisia yhteiskuntia ovat esimerkiksi pohjoismaat.

Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä huolehtimalla perusturvasta ja palveluista. Ihmisten tilanteesta tulee ottaa koppi sen sijaan, että heitä siirretään eri luukuille ja toimenpiteisiin. Erityisen tärkeää on myös epävirallinen, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien tarjoama toiminta.

− Myötätunto on tässä keskeinen väline: se miten näemme toisemme, miten myötätuntoisesti suhtaudumme itseemme ja toisiin, miten kutsumme mukaan, miten osoitamme inhimillistä tukea tai jaamme iloa ja onnistumisia.

Myötätunnossa pieni on suurta

Arvotutkimusten mukaan auttaminen − kuten lähimmäisenrakkauden, tasa-arvon ja reiluuden korostaminen − on suomalaisille erityisen tyypillistä. Kyselybarometreissä esille nousee huoli eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvusta.

Vahvassa nousussa ovat lisäksi spontaani ja epämuodollinen yhteisöllisyys, välittäminen sekä vapaaehtoistyö esimerkiksi erilaisen kaupunkiaktivismin myötä.

Grönlundin mukaan tämä kertoo kaipuusta välittömämpään ja arkiseen myötätuntoon, toisten ihmisten näkemiseen ja toisesta välittämiseen.

Arjen myötätunnon merkitystä korostaa myös tiimin vetäjä, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.

− Lämpimät myötätuntoiset hetket vaikkapa tuntemattoman kollegan kanssa voivat edistää luovuuttamme, sitoutuneisuuttamme työyhteisöömme, hyvinvointiamme ja jopa kognitiivista ratkaisukykyämme. Äärettömän isoja asioita kaikki!

Tutkimusten mukaan jo pienet arkiset avunteot tekevät todistetusti hyvää sekä auttajalle että avun vastaanottajalle − mutta myös sivusta seuraajille.

− Meillä on myötätunnossa valtava voimavara, johon tarvitsemme aktiivista harjoittamista. Tätä tiimimme koettaa edistää, Pessi kiteyttää.

Team CoLearning CoPassion ratkoo nuorten kaupunkilaisten yksinäisyyttä

Tiimissä on kehitteillä malli, jossa opiskelijat opettavat nuoremmille opiskelijoille tunnetaitoja. Keskeisiä sisältöjä ovat myötätunto (kyky myötäelää toisen surua, kipua ja auttaa), myötäinto (kyky tuntea iloa ja innostusta toisen kanssa, näyttää se) ja itseen kohdistuva myötätunto. Ryhmän aiempi tutkimus työpaikoilta osoittaa, että näiden taitojen kehittäminen lisää vahvasti ihmisen psykofyysistä ja sosiaalista hyvinvointia.