Sukupuoli ja yhteisöllisyys rakentuvat vastavuoroisesti rippikoulun rituaaleissa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sukupuoli ja yhteisöllisyys rakentuvat vastavuoroisesti rippikoulussa. Sukupuoli dramatisoi yhteisöllisyyden tiivistymistä ja yhteisöllisyyden tiivistyminen leirijakson loppua kohden taas korostaa sukupuolen ja seksuaalisuuden teemojen asemaa ja merkitystä.

Keskiviikkona 10.2.2016 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa väittelevä Jarmo Kokkonen on tarkastellut tutkimuksessaan rippikoulua kulttuurisena siirtymäriittinä, missä sukupuoli ja yhteisöllisyys rakentuvat eri rituaaleissa: puheessa, arjen toiminnoissa ja kulttuurisissa esityksissä.

Kokkonen osallistui kahden rippikouluyhteisön elämään ensimmäisistä tapaamisista aina konfirmaatioon.

− Rippikoulussa tapahtuu sekä sukupuolirajan liudentumista että sen korostumista. Rento yhteisöllisyys ja vuorovaikutus mahdollistavat väljää ja karnevalististakin sukupuolen esittämistä, toisaalta perinteiset ja viralliset rituaalit (rippikoulun ohjelma, opetus ja säännöt) ohjaavat selkeästi yhteisön elämää, väittelijä toteaa. Nuorille rippikoulu on ensisijaisesti vahva sosiaalinen maailma, jonka epävirallisessa yhteisöllisyydessä heidän on mahdollista ottaa etäisyyttä koulumaailmasta tuttuihin rooleihin.

Rippileirin elämässä sukupuoli on tutkimuksen perusteella tavallisimmin läsnä korostumattomalla tavalla sukupuolten rinnakkaisuutena ja yhteistyönä.

− Kuitenkin yksittäiset rituaalit, ennen kaikkea laulut, leikit ja näytelmät, sukupuolittuvat ja seksualisoituvat tavalla, jota työntekijät tunnistavat heikosti. Lisäksi virallinen seksuaaliopetus nojautuu osin sukupuolittuneisiin konventioihin, ja uskonnon tekstit ovat usein sukupuolittuneita, Kokkonen kertoo.

Molemmista rippikouluista jäi väittelijän mukaan puuttumaan aikuisten eksplisiittinen puhe sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteesta hengellisyyteen. Seksuaalisuuden ja seurustelun kysymyksiä käydään rippikoulussa läpi, mutta sukupuolen käsittely on vähäistä. Intersukupuolisuutta ja transsukupuolisuutta ei mainittu lainkaan.

− Avioliitto ja häärituaali kytkeytyivät kysymykseen samaa sukupuolta olevien avioliiton mahdollisuudesta. Rippikoulun opettajien ja isosten enemmistö suhtautui sallivasti homoseksuaalisuuteen, ja he näkivät mahdollisena häärituaalin toistamisen myös saman sukupuolen edustajien välillä.

Etnografisessa väitöstutkimuksessa on hyödynnetty monitieteellisesti sukupuolentutkimuksen, uskontososiologian, uskonnonpedagogiikan ja rituaalitutkimuksen teorioita ja käsitteitä. Kokkosen keskeisin tutkimusaineisto muodostuu rippikoululaisten, isosten ja työntekijöiden haastatteluista, tutkimuspäiväkirjoista sekä nuorten omista teksteistä. Väitöstutkimus käy myös vertailevaa vuoropuhelua kouluetnografioiden kanssa.

Kirkkososiologian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus: ”Sukupuoli ja yhteisöllisyys rippikoulun rituaaleissa", järjestetään 10.2.2016 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, sali 5, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä toimii akatemiaprofessori Elina Vuola, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Kati Tervo-Niemelä Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

 

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja. Väitöskirjaa myy Kirkon tutkimuskeskus, Tampere.

Väittelijän yhteystiedot: Jarmo Kokkonen, s-posti: jarmo.kokkonen@evl.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

Lue lisää aiheesta: Koulutus