Päiväkodista hyvinvoiva yhteisö

Opettajankoulutuslaitos tutki yhteistyössä Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kehittymistä sekä heidän ja päiväkodin työntekijöiden hyvinvointia. Tulokset ovat varsin positiivisia.

Tutkimus tehtiin Helsingin kaupungin suomenkielisten päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä ja siihen osallistui yhteensä 288 lasta, joista 120 tarvitsi erityistä tukea. Tutkimukseen osallistujilta mitattiin stressin säätelyä sylkieritteestä. Erilaisin kyselyin löydettiin vastauksia myös oppimisympäristön laatuun ja työssä jaksamiseen.

Tutkimuksessa arvioitiin biologisten tekijöiden ja ympäristön – erityisesti varhaiserityiskasvatuksen – vaikutusta lapsen hyvinvointiin, kehitykseen ja oppimiseen. Myös päiväkotien työntekijöiden jaksamista tutkittiin. Työntekijöiden uupumisesta ryhmäkokojen kasvaessa puhutaan paljon, mutta tutkimuksessa nousi esiin työn imu ja viihtyminen.   

Sosaalinen ilmapiiri vaikuttaa suoraan pedagogisen työn laatuun

Yliopistonlehtori Eira Suhosen mukaan tulokset osoittavat, että Helsingin kaupungin päiväkodeissa erityisryhmien oppimisympäristöt ovat laadukkaita ja työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi. Erityislastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja avustajat jaksavat hyvän yhteistyön ja lapsilta saadun myönteisen palautteen voimin. Työpaikan sosiaalinen ilmapiiri merkitsee paljon ja vaikuttaa suoraan jaksamiseen sekä pedagogisen työn laatuun.  

Laadukas varhaiskasvatus eHKÄISEE syrjäytymistä

– Korkeatasoinen varhaiskasvatus vakauttaa lapsen stressin säätelyä ja edistää lapsen kehitystä, Suhonen toteaa. – Hyvä laatu vaikuttaa positiivisesti lapsen myöhempiin vaiheisiin. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat haavoittuvia huonossa ympäristössä, siksi onkin ilo saada positiivisia tuloksia helsinkiläisestä varhaiserityiskasvatuksesta.

Tutkimukseen osallistuvat lapset olivat 3-7-vuotiaita. Erityisryhmien toimintaa seurattiin kolmen vuoden ajan. Tutkimuksessa löydettiin erityisryhmien toiminnoista malleja, joita voidaan soveltaa yleisesti varhaiskasvatukseen muun muassa lapsen oppimisvaikeuksia ehkäisevällä tavalla.

– Toiminnallisten mahdollisuuksien, vuorovaikutuksen ja yksilöllisten piirteiden yhteensopivuus auttaa lapsia keskittymään leikkeihin ja toimimaan oman kehityksensä mukaisesti, Suhonen sanoo.

Hyvinvointiin kuuluu päivähoidon lisäksi mahdollisuus harjoitella lapselle tärkeitä asioita yhdessä toisten lasten kanssa. Aikuisten rooli on havaita lapsen aloitteet.

– Aikuinen voi vahvistaa lapsen aloitteita ja edistää siten lapsen sosiaalisia taitoja ja tarkkaavaisuutta. Lapsen toiminnan havainnointi, riskipiirteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen ehkäisevät syrjäytymistä.

Raportti Lasten kehittyminen ja oppiminen sekä henkilökunnan työhyvinvointi päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä