Opi ja toivu sävelin

1.6.2015
Musiikki tehostaa oppimista, kunhan se ei ole liian ärsyttävää eikä liian innostavaa. Musiikin kuuntelu voi auttaa myös muistisairaita.

Musiikki herättää suuria tunteita. Se palauttaa mieleen voimakkaita muistoja ja saa jalan vispaamaan, ellei peräti innosta parketille. Keskittymiskyky paranee ja esimerkiksi aivoinfarktista toipuminen nopeutuu musiikin avulla.

Musiikki vaikuttaa kuulijansa aivoissa dopamiinin säätelyyn ja sitä kautta tunteisiimme. Musiikin neurotieteen dosentti Elvira Brattico selvitti Aalto-yliopiston sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa, voiko kuulija hyödyntää musiikkia toisessa dopamii-nin tuotantoon liittyvässä toiminnassa, nimittäin oppimisessa.  Kyllä vain: miellyttävä taustamusiikki tehostaa oppimista.

— Kohtuullisen miellyttäväksi koettu taustamusiikki sai koehenkilömme oppimaan nopeammin tehtävässä vaadittuja visuaalisia symboleja. He myös olivat tuloksissaan tarkempia. Musiikki lisää kuulijansa mielihyvää ja motivaatiota, jolloin myös oppiminen tehostuu, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä Brattico toteaa.

Millä musiikilla sitten saa parhaan dopamiiniryöpyn aivoihin? Mozartia tai Motörheadia, ihan miten vain, kunhan kokemus on kuulijalleen sopivan miellyttävä.

— Yksilölliset erot ovat hyvin suuret siinä, minkälaisen musiikin koemme miellyttäväksi. Taustamusiikki ei voi olla liian häiritsevää, innostavaa tai tunteita herättävää. Hiukan neutraalia miellyttävämpi musiikki toimii parhaiten.

VÄHEMMÄN LÄÄKKEITÄ?

Eniten taustamusiikista hyötyivät maallikot, sillä musiikkia analyyttisemmin kuunte-levat muusikot tapasivat koetilanteessa häiriytyä taustamusiikista muita nopeammin. Muusikoiden ei kuitenkaan tarvitse olla tuloksesta huolissaan.

— Muusikoiden aivot ovat harrastuneisuuden vuoksi jo virittyneet hyvin optimaalisiksi, mitä dopamiinivaikutuksiin tulee.  Kaikkien koehenkilöittemme aivojärjestelmä nopeutui tai alkoi musiikin vaikutuksesta toimia tehokkaammin. Maallikoilla muutos oli suurin.

Aivojen dopamiinin tuotantoa lisäävillä lääkkeillä hoidetaan lukuisia eri sairauksia: pakko-oireista häiriötä, masennusta, ADHD:tä, skitsofreniaa, riippuvuuksia sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteja. Musiikin käyttö näiden sairauksien hoidossa voi hyvinkin yleistyä.

— On hienoa, jos lääkehoitoa voidaan vähentää musiikin avulla, sillä vaikkapa muistisairauksiin käytettävillä lääkkeillä on useita ikäviä sivuvaikutuksia, Brattico huomauttaa.

VÄYLÄ TUNTEISIIN

Musiikkia on käytetty terapian apuna Suomessa jo lähes viisikymmentä vuotta. Maassa on tällä hetkellä kuutisensataa musiikkiterapeuttia.

— Musiikin avulla hoidetaan psykiatrisia ja neurologisia sairauksia kuten ADHD:tä ja Aspergerin syndroomaa. Sitä käytetään myös kehitysvammaisten kuntoutuksessa. Uusin aluevaltaus on työuupumuksen ja kipujen hoito musiikilla, Suomen musiikkiterapiayhdistyksen varapuheenjohtaja ja ammatillisten asioiden neuvoja Kaija Oivamäki-Tähtinen kertoo.

Musiikki on terapeutille korvaamaton työväline. 

— Minullekin on tullut lääkärin lähetteellä asiakkaita, jotka eivät voi kommunikoida puheella, mutta jotka alkavat vähitellen avautua musiikin avulla.  Kaikkea ei aina tarvitse sanallistaa. Vaikkapa surun käsittelyn voi aloittaa musiikin kautta.

— Joskus olen tähdentänyt nuorelle asiakkaalleni, ettei tarvitse heti puhua, vaan voimme kuunnella musiikkia. Sitten onkin käynyt niin, että nuori on sangen nopeasti vapautunut ja alkanut keskustella kanssani.

Musiikki on suora väylä tunteisiin. Siksi se saattaa olla myös hieman arvaamaton tekijä ja viedä siten asiakasta suuntiin, joita terapeutti tai asiakas itse eivät ennalta osaa aavistaa. Tässä vaiheessa terapeutin ammatillinen pätevyys painaa paljon.

— Musiikkiterapiassa täytyy olla hyvin tarkkana, ettei johdata asiakasta turhan syvälle vaikkapa juuri surun kokemukseen. Ettei vahingossa vie ihmistä liian nopeasti johonkin, mihin hän ei ole vielä valmis, Oivamäki-Tähtinen muistuttaa.

Lue lisää aiheesta: Koulutus