Koululaisten hyviä oppimistuloksia ja pärjäämistä eivät ratkaise välineet vaan opettajan taidot, sanoo professori Stephen Dinham.

Suomi ja Australia ovat kaukana toisistaan, mutta opetuksen alalla mailla on paljon yhteistä. Australiassa pyritään Suomen lailla koulutukselliseen tasa-arvoon ja opetuksen korkeaan laatuun. Oppilas on keskiössä, ja toimintaa ohjaa ajatus, että opettajan ammattitaito ja pedagoginen osaaminen heijastuvat suoraan oppilaan oppimiseen.

– Tavoitteena on, että australialaisnuoret taustaan katsomatta tuntevat onnistuneensa opinnoissaan ja että he ovat luovia ja aktiivisia kansalaisia. Tähän tarvitaan hyvää instruktionaalista johtamista, sanoo professori Stephen Dinham.

Dinham työskentelee Australian ykkösyliopistossa Melbournessa. Hän on perehtynyt opettajien ammatilliseen kehittämiseen ja instruktionaaliseen johtamiseen, joka tunnetaan Suomessa pedagogisena johtamisena.

– Oppilasta ei koskaan saa väheksyä hänen taustansa vuoksi, Dinham kiteyttää australialaisen koululaitoksen perusperiaatteen.

Pedagoginen johtaminen on avainasemassa

Suomessa pedagoginen johtaminen on tuttu termi opettajille ja rehtoreille, ja siitä on puhuttu alalla jo pitkään. Se tarkoittaa sitä, että rehtorin tulee ensisijaisesti edistää opetussuunnitelman toteutumista koulussa.

Käytännön koulutyössä pedagoginen johtaminen on vasta kehittymässä ja siihen liittyvä koulutus vielä aluillaan. Australiassa pedagoginen johtajuus on koulutuksen myötä tuotu osaksi koulumaailmaa.

– Jokainen opettaja voi olla johtaja. Opettaminen, oppiminen ja johtaminen tekevät koulun, Dinham sanoo.

Ilman hyvää pedagogista johtamista koulu ei uudistu eikä luottamusta synny. Dinhamin mukaan hyvän johtajan on oltava avoin muutokselle, ja hänellä on oltava positiivinen asenne. Hyvä johtaja kuuntelee ja tukee.

Rehtorilta pedagoginen johtajuus edellyttää kykyä asettua toisten asemaan, osoittaa empatiaa ja herättää luottamusta. Sekä oppilaat että opettajat kokevat pedagogisesti taitavan johtajan läsnä olevaksi ja heidän hyvinvoinnistaan kiinnostuneeksi.

– Hyvä pedagoginen johtaja ei tee työtä itseään vaan koulua varten. Hän luo onnistumisen kulttuuria, joka tarttuu kaikkiin. Koulun johtajalla ja opettajilla on yhteinen päämäärä, Dinham kertoo.

Ei koulurankingeille

Suomen koululaitos on julkinen, kun taas Australiassa niin sanottuja "government schooleja" on kouluista vain nelisenkymmentä prosenttia. Suomessa oppilaiden osaamiserot koulujen välillä ovat pienet, Australiassa ne ovat suuret. 

– Australiassa on havaittu, että johtajuudella on merkitystä oppilaiden koulumenestyksessä, Dinham sanoo.

Australiassa ei ole koulurankingeja, mutta heillä on käytössä valtakunnallinen testaus. Testaaminen ei ole johtanut samanlaisiin ei-toivottuihin seurauksiin kuin USA:ssa ja Isossa-Britanniassa.

– Huonosti menestyneitä kouluja ei Australiassa rangaista, vaan ne saavat tukea ja resursseja tilanteen korjaamiseksi, Dinham kertoo.

Professori Dinham oli Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen sekä Osallistava pedagoginen johtajuus oppilaitoksessa -hankkeen vieraana 21.–26.4.2018. Osallistava pedagoginen johtajuus on Helsingin yliopiston kehittämishankeen Kes­tä­vää tut­ki­mus­pe­rus­tais­ta opet­ta­jan­kou­lu­tus­ta ja uut­ta luo­vaa opet­ta­jien osaa­mis­ta ra­ken­ta­mas­sa osahanke.