Nuoremmat varusmiesikäluokat aiempaa sosiaalisempia

6.6.2017
Itseluottamuksen, seurallisuuden ja johtamismotivaation kaltaiset persoonallisuuspiirteet vahvistuvat tasaisesti, kun 1970-luvun lopussa syntyneitä varusmiesikäluokkia verratiin 1960-luvulla syntyneisiin.

Suomalaisten miesten käsitys omista sosiaalisista taidoistaan kuten itseluottamuksesta, seurallisuudesta ja johtamismotivaatiosta paranee tasaisesti, kertoo tuore tutkimus.

Helsingin yliopiston, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä on analysoinut 420 000 suomalaismiehen persoonallisuustestien tulokset. Puolustusvoimien varusmiehille teettämiin peruskokeisiin perustuva aineisto kattaa kaikki vuosina 1962–1976 syntyneet varusmiehet.  

Tuloksissa näkyy hyvin selkeä ero eri ikäluokkien sekä 1960-luvun alussa ja 1970-luvun lopulla syntyneiden välillä. 

Lisäksi vastaukset persoonallisuustestissä ennustavat hyvin tuloja myöhemmin elämässä, joten persoonallisuuden kehityksellä on tärkeä taloudellinen merkitys. 

Tutkijat mittasivat muutosten suuntaa ja merkitystä ennustamalla testivastausten perusteella työtuloja 30–34 -vuoden iässä. Tulosten mukaan 1976 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet ennustivat 12 % korkeampia tuloja kuin 1962 syntyneiden miesten keskimääräiset persoonallisuuspiirteet . 

Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu älykkyystestien tulosten nousu ikäluokkien välillä.

”Me näytämme, että samanlainen kehitys löytyy myös persoonallisuustestien tuloksille”, toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, VATT:n tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki

Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä tällä viikolla julkaistu tutkimus "Secular Rise in Economically Valuable Personality Traits" on tärkeä, sillä ei-kognitiivisten taitojen eroja ikäluokkien välillä on vaikea tutkia luotettavasti edustavien aineistojen ja vertailukelpoisten testien puutteen vuoksi. Suomalainen varusmiesaineisto tarjoaa tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden yleisen asevelvollisuuden ja pitkään samanlaisena pysyneen testipatterin ansiosta. 

Tutkimuksen tekijät ovat Markus Jokela (Helsingin yliopisto), Tuomas Pekkarinen ja Matti Sarvimäki (VATT), Marko Terviö (Aalto-yliopisto) ja Roope Uusitalo (Jyväskylän yliopisto). 

Lisätiedot: apulaisprofessori Markus Jokela, Helsingin yliopisto, markus.jokela@helsinki.fi ja tutkimusohjaaja Matti Sarvimäki, VATT, puh. 0295 519 446.

Lue lisää aiheesta: Koulutus