Opettajan ammattikuva on muutoksessa. Koulutusta pyritään muuttamaan osaamistarpeita vastaaviksi, mutta siihen tarvitaan työelämätietoutta. Uraseurannat tarjoavat tähän oivan välineen.

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opetusvaradekaani Leena Krokfors näkee nykyisen opettajankoulutuksen antavan perusvalmiudet työelämää varten. Kaikkea ei opintopisteisiin silti pystytä mahduttamaan. Perinteisesti varmana ja pysyvänä pidetyssä opettajan työssä onkin tapahtunut muutoksia ammatin sisällä.

– Uraseurantojen mukaan opettajat pysyvät melko pitkään samoissa työpaikoissa. Mutta kentällä taatusti myllertää esimerkiksi vuonna 2016 voimaan astuneen opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi, toteaa Krokfors.

Suomalainen opettajankoulutus on äärimmäisen korkeatasoista kansainvälisestikin mitaten. Viime vuonna Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta nousi Time Higher Educationin World University -vertailussa sijalle 35.

– Jotain selkeästi tehdään hyvin. Huolenaihetta sen sijaan luo laskeva trendi uraseurantakyselyihin vastaamisessa. Saadaanko työelämästä siis tarpeeksi tietoa, Krokfors pohtii.

Koulutusta kehitetään muuttuvan ammattikuvan mukaan

Opettaja kohtaa työelämään siirtyessään suuren määrän haasteita, joihin oma koulutus ei välttämättä heti vastaa. Yhtäkkiä saatat joutua laittamaan luistimet kymmenelle tai estämään oppilaan tukehtumisen ruokailussa.

Krokfors, jonka oma tutkimuskenttä on nimenomaan opettajantyö, puhuu tästä ammatillisena alkushokkina.

Ammatin sisällä muutokset sen sijaan kohdistuvat esimerkiksi lisääntyneeseen pedagogisen johtamisen tarpeeseen.

– Nykyisessä tietointensiivisessä yhteiskunnassa edellytettävät taidot muuttuvat niin nopeasti, ettei meiltä valmistuvia ehditä niillä varustaa. Toisaalta opettajankoulutuksen tasoa on nostettu sillä tavoin, että opettajalla on kuitenkin valmiudet ratkoa työelämän ongelmia proaktiivisesti, Krokfors kuvaa nykytilannetta.

Opettajuus rakentuu tällä hetkellä yliopistosta saatavaan peruskoulutukseen, varhaisuraa tukevaan induktiokoulutukseen sekä ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Näistä viimeinen on ollut hieman pirstaloituneesti kuntien vastuulla. Siksi yliopistojen vastuuta täydennyskoulutuksesta halutaan valtakunnallisesti kasvattaa.

– Meidän pitäisi kyetä tunnistamaan ammatillisen kehityksen jatkumo paremmin. Koko elämän kestävä oppimisen kaari on ainoa ratkaisu, jonka varaan opettajuutta voidaan rakentaa.

Uraseurannoista apua tavoitellun osaamisen tunnistamiseen

Helsingin yliopiston suuressa koulutusohjelmauudistuksessa on pidetty mielessä tavoiteltu osaaminen ja työelämärelevanssi. Vuoden 2016 loppuun saakka toimineessa opettajankoulutusfoorumissa puolestaan pohdittiin valtakunnallisesti opettajankoulutuksen tilaa ja tulevaisuutta.

– Molempien kohdalla on tunnistettu ammattiin liittyviä muutostekijöitä. Ne vaativat työelämän tuntemusta ja seurantaa, jotta voitaisiin luoda urakehitystä vastaavaa koulutusta. Kaikkea ei tarvitse järjestää itse - laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta kun on myös muissa tiedekunnissa, Krokfors muistuttaa.

Jo kymmenisen vuotta jatkuneet korkeakoulujen uraseurannat ovat olennaisimpia välineitä, jolla työelämästä voidaan tietoa saada. Tämän syksyn kyselyn kohderyhmänä ovat vuonna 2012 valmistuneet maisterit ja 2014 valmistuneet tohtorit.

– Uraseurannat ovat yksi tärkeimmistä työkaluistamme. Toivoisinkin valmistuneiden vastaavan ja kertovan työnsä muutoksista ja tarpeista, joihin meidän tulisi suunnata koulutuksen resursseja, Krokfors kannustaa.

Ura­seu­ran­ta­ky­se­ly käyn­nis­tyy – jo­kai­nen vas­taus on tär­keä

Yliopistojen uraseurannat

Yliopistot keräävät tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ja työelämän osaamistarpeista uraseurantakyselyillä.

Kyselyn toteutuksesta vastaa yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto.

Nyt käynnissä olevien uraseurantakyselyiden piirissä ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Uraseurantatietoa käytetään mm. opiskelijoiden ohjauksessa, koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimuksessa.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Uraseuranta-aineistot säilytetään anonymisoituina sähköisessä muodossa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa.

Tutustu aikaisempien uraseurantakyselyiden tuloksiin

Lue lisää aiheesta: Koulutus