Into matematiikkaan on tärkeä, sillä jo perusopetuksen aikana matematiikantunteja on 1216. Matematiikalla on valtaa, sillä arvosanat määrittävät mahdollisuudet kouluttautua. Matematiikalla on arvovaltaa, koska jos et osaa, sinut leimataan tyhmäksi ja itsetuntosi nujerretaan. Myös yhteiskunnan varoja heitetään hukkaan, jos nuoriso ei opi eikä innostu.
– Peruskoulun 9. luokalla alle puolet pitää matematiikasta, ja hädin tuskin puolet uskoo osaavansa sen yhtälöitä, Laura Tuohilampi sanoo. – Matematiikan ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää eikä lannistavaa.
Kiinnostus herätetään nelivaiheisella mallilla
Tilannekohtainen kiinnostus syttyy yllätyksellä, hauskuudella, haasteen antamisella ja salaperäisyydellä. Kiinnostus pysyy tilanteessa yllä kun tehtävä sitouttaa ja tuottaa uutta reagointia sopivin väliajoin. Tästä seuraa orastava henkilökohtainen kiinnostus. Tavoitteena on luonnollisesti pitkälle kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus.
Matematiikasta voi nauttia
Kolmion sivujen pituudet ja kulmien suuruudet saavat monet tuskan hikeen, mutta salakavalasti hiipivä matikkanälkä voi viedä pelolta kärjen. Laura Tuohilammen mukaan se tehdään esteettömällä, yhteisesti rakentuvalla, monikerroksisella ja ennen kaikkea kiehtovalla matematiikalla.
Esteetön matematiikka tarkoittaa sitä, että teet jo ennen kuin edes tiedät että kyseessä on matematiikka. Esteettömässä matematiikassa on matala kynnys ja mukava konteksti. Oppilaat kokevat matemaattisen ajattelunsa olevan arvostettua.
– Oppilasta ei ammuta alas, vaikka hänen laskutoimituksensa olisi väärin vaan selvitetään miten hän tulokseen päätyi.
Interventiotutkimuksissa annetaan oppilaille helppoja ja innostavia arkipäivän laskuesimerkkejä, joiden avulla he voivat pohtia esimerkiksi etana Ellin matkaa metrin korkuisen muurin huipulle.
Matematiikka rakentuu yhdessä
Oppilaiden oma-aloitteisuus ja itseluottamus kasvavat, kun matematiikkaa tehdään yhdessä avoimesti tutkien. Oppilas voi esimerkiksi esittää opettajan kysymykseen virheellisen perustelun. Opettaja ei olekaan se guru, joka huutaa ”väärin” vaan pohditaan yhdessä miten oikeaan vastaukseen päästään ja mistä virheellinen vastaus voi johtua.
Kynnys on matala mutta katto korkealla
Monikerroksisella matematiikalla tuetaan oppilaan kasvun asennetta ja autetaan häntä irtautumaan lukkiutuneesta minäkäsityksestä. Youtubesta löytyy esimerkiksi video, jossa mies tekee maailmanennätyksen laskiessaan miljoonaan.
Oppilaat voivat itse kokeilla miten kauan heiltä menee laskea vaikkapa tuhanteen tai biljoonaan.
Matikkainnon hiipuminen on maailmanlaajuista, se on yhteinen ongelma. Siksi on löydettävä keinoja sen uudelleen löytymiseen. Nuoret ovat vastaanottavaisia, heihin innon tartuttaminen onnistuu, jos opettaja vain osaa innostaa.
Kiehtova matematiikka tarjoaa oppilaille merkityksellisiä kokemuksia ja pitkäaikaisen sidoksen oppiaineeseen. Oppilaalla on yksilölliset mahdollisuudet ja tavat toimia. Voit esimerkiksi laskea isän juoksulenkkiä: hän lähtee juoksemaan tapansa mukaan täysillä, 10 minuutin kuluttua nopeus puolittuu, seuraavan kymmenen minuutin kuluttua nopeus puolittuu taas. Näin käy aina kymmenen minuutin välein. Juokseeko isä vielä tunnin kuluttua? Voisiko isä olla yhtä nopea kuin satasen maailmanmestari?
– Isän juoksusta voi piirtää vaikkapa sarjakuvan, kokeilla liikunnallista tehtävää tai tutkia omaa hyvinvointiaan, Tuohilampi kertoo.
Mielekäs ongelma virittää matematiikkaan
Tuohilammen mukaan oppilaiden aivot saa hereille mielekkäillä, kiinnostavilla tehtävillä, joihin ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Oppilaiden on kyettävä arvioimaan esittämiään perusteluja. Mielekkäissä tehtävissä korostuu myös yhteisöllisyys: aina on joku, jolla on ratkaisuun tarvittavaa osaamista. Mielekkäät tehtävät myös lisäävät oppilaiden omatoimisuutta. Jokainen oppii omalla tasollaan ja etenee ylemmälle tasolle, toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Kukaan ei jää paikoilleen. Aktivointi lisää innostusta ja halun oppia lisää. Koulussa ei saa olla kiire – on unohdettava läpikäymisen pedagogiikka. Kaikki oppivat ongelmanratkaisutaitoja.
Ihmiset eivät mene pois asioista, ihmiset menevät asioita kohti. (motivaatiotutkija professori Jacqueline Eccles)
Yhteystiedot:
Laura Tuohilampi, puh. +358 50 599 7216, s-posti laura.tuohilampi@helsinki.fi