Leikki on totista oppimista

5.10.2015
Impulssien hallinta ja oman toiminnan arviointikyky opitaan leikkien. Yliopiston leikkitutkijat panivat voimansa yhteen Cambridgen yliopiston kollegoiden kanssa.

Peruskoulu yleissivistää ja auttaa lasta eroon vanhemmilta perityistä ennakkoluuloista. Vahinkoa taas se voi tuottaa katkaisemalla kasvuprosessissa elävän pienen ihmisen leikkikierteen. Leikki nimittäin tutkitusti edistää lasten itsesäätelytaitojen ja niin sanottujen metakognitiivisten taitojen kehitystä.

Metakognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan oman ajattelun ja toiminnan tarkkailu- ja arviointikykyä. Niiden avulla lapsi pystyy tietoisesti säätelemään omaa toimintaansa ja oppimistaan.

Itsesäätely puolestaan on muun muassa kykyä pitkäjänteiseen tavoitteiden toteuttamiseen sekä taitoa hallita impulsseja ja pettymyksiä.

‒ Näiden taitojen edellytykset on tärkeä oppia jo varhaisissa yksilönkehityksessä, sanoo Cambridgen yliopiston kasvatuspsykologi, tutkijatohtori David Whitebread.

‒ Leikillisillä kokemuksilla on keskeinen rooli koulutusmenestyksessä ja emotionaalisessa hyvinvoinnissa lapsen kasvettua aikuiseksi.

Lego mukana leikissä

Cambridgen yliopisto on perustamassa Lego-professuuria tanskalaisen leluvalmistajan osaksi omistavan Lego-säätiön tuella, tarkoituksena tutkia nimenomaan leikin antia koulutukselle, kehittymiselle ja oppimiselle. Helsingin yliopistossa leikin kehittävästä vaikutuksesta viime viikolla, 1.10. esitelmöinyt Whitebread on säätiön akateemisen verkoston jäsen ja johtaa Cambridgessa Legon rahoittamaa Play, Learning and Narrative Skills -tutkimusta

Omassa tutkimuksessaan hän erottaa viisi leikin muotoa: fyysisen, esineellisen, symbolisen, teeskentelevän sekä sääntöihin perustuvan leikin.

‒ Näiden avulla oppimaan oppiminen edellyttää lapselta taitoa ja tahtoa, mutta myös kehittää niitä.

Helsinki ‒ Cambridge ‒ Santiago de Chile

Whitebread vieraili Helsingissä yliopiston kasvatustieteilijöiden leikkilaboratorio Playful Learning Centerin vieraana. Helsingin leikkitutkijat tekevät myös tutkimusyhteistyötä brittipsykologin kanssa, keskusta johtava varhaiskasvatuksen professori Kristiina Kumpulainen kertoo.

‒ Erityisen mielenkiinnon kohteena tutkimushankkeessamme on leikkivän lapsen toimijuuden, itsesäätelytaitojen ja metakognitiivisten taitojen kehitys.

Whitebreadin ja Kumpulaisen ryhmien suunnitelmissa on tutkia, kuinka uudet teknologiat ja mediat muokkaavat leikkimisoppimista.

‒ Keräämme aineistoa suomalaisissa ja englantilaisissa päiväkodeissa, kodeissa sekä kulttuurilaitoksissa. Vertailuaineistoa saamme Chilen yliopistosta, erilaisesta oppimiskulttuurista.

Leikin kehittävää merkitystä korostavat kehityspsykologien lisäksi myös evoluutiopsykologit, antropologit ja neurotieteiden tutkijat.

Opettajat leikin jatkokoulutukseen

David Whitebread ei ole rajoittanut työtään akateemiseen tutkimukseen. Hän on myös laatinut kansainvälisten kollegojensa kanssa tutkimuspohjaisia suosituksia koulutuspoliitikoille. Suomessa ollaan samoilla linjoilla.

‒ Työskentelemme yhdessä Helsingin kaupungin sekä Opetushallituksen kanssa. Opetushallitus tukee kansallista, opettajia palvelevaa Mobiilioppiminen ja leikkivä lapsi -ohjelmaamme, Kumpulainen kertoo.

‒ Koko kaupungin opettajille ja varhaiskasvattajille järjestämme koulutusta leikilliseen oppimiseen liittyen. Myös Suomen ja Englannin tutkijoiden yhteisiä, leikillisyyteen liittyviä oppimistapahtumia on tulossa.

Lasten leikkejä tutkitaan Franzenian päiväkodissa (Helsingin Sanomat)

 

Lue lisää aiheesta: Koulutus