Lahjakas opiskelija, mutta rahat uupuvat? – Stipendi tukee maisteriopiskelijoita

15.2.2018
Syksyllä 2017 Helsingin yliopistoon saapui ensi kertaa koulutuksestaan maksavia opiskelijoita. Suurin osa heistä saa stipendeistä tukea opintoihinsa.

Geologian ja geofysiikan maisteriopiskelija Lilia Orozco Ramírez ja kemianopiskelija Miho Otaki aloittivat Helsingin yliopistolla viime syksynä. He muuttivat Suomeen Meksikosta ja Japanista aloittaakseen uusissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa.

–En ajatellut, kuinka kaukana Suomi on, ennen kuin vasta lentokoneessa toisen välilaskun jälkeen, Ramirez naurahtaa.

Hän valitsi Helsingin yliopiston ennen kaikkea tutkimuksen painopisteiden ja hyvän maineen takia. Hän katsoi ennakkoon, missä ja millaisia julkaisuja maisteriohjelman tutkijat tekevät ja selasi listauksia eri yliopistojen tarjonnasta. 

Otaki puolestaan perehtyi kursseihin.

–Hain Helsingin yliopistoon, koska haluan opiskella radiokemiaa, mutta sitä ei ole tarjolla Tokiossa. Täällä aiheesta tarjotaan kokonainen sarja kursseja.

Sekä Otaki että Ramírez harkitsivat myös muita pohjoismaisia yliopistoja, kuten Lundia ja Uppsalaa.

–Valitsin Helsingin yliopiston, koska Suomessa on vahva ympäristökulttuuri ja yliopistolla tehdyt tutkimukset vaikuttivat hyviltä, Ramírez sanoo.

Panokset kansainvälisyyteen

Otaki ja Ramírez ja 44 muuta opiskelijaa ovat ensimmäisiä Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka maksavat maisterintutkinnostaan. Korkeakouluopinnot muuttuivat EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille maksullisiksi hallituksen päätöksen vuoksi.

Maisteriopiskelijoista suurin osa ei kuitenkaan rahoita koko lukuvuosimaksua itse, ja osa saa tukea myös elämiseen. Ramírezillä on apuraha Meksikosta. Otaki puolestaan sai Be 1* of the best -stipendin Helsingin yliopistolta. Niitä jaettiin ensi kertaa viime syksynä.

Apuraha tuli yliopistolle lukuvuosimaksujen myötä. Stipendiohjelma oli ehto sille, että yliopisto saa periä maksuja kansainvälisiltä opiskelijoilta.

Tulevaisuudessa stipendirahat pitäisi saada edellisten vuosien maisteriopiskelijoiden lukukausimaksuista, mutta vielä näin ei ole. Toistaiseksi apurahat vaativat lahjoituksia.

–Toivon, että stipendit mahdollistavat lahjakkaiden nuorten opinnot ja tutustumisen huippututkimuksiimme esimerkiksi ilmaston ja opettajankoulutuksen saralla, Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom sanoo. Hän johtaa stipendejä jakavaa apurahatoimikuntaa.

Professoria saa lähestyä

Apurahatoimikunta järjesti viime syksynä uusille kansainvälisille maisteriopiskelijoille kokoontumisen.

–Jos opiskelijat eivät kaunistelleet, niin palaute oli hyvin positiivista. Opiskelijat sanoivat, että opettajia on helppo lähestyä, yliopiston vararehtori ja apurahatoimikunnan puheenjohtaja Sari Lindblom kertoo.

Luonnon ja muotoilun lisäksi Otaki ja Ramírezkin kehuvat opetushenkilökuntaa.

–Professorit todella kannustavat. He ovat avoimia ja avuliaita ja vaikuttavat siltä, että haluavat opettaa. Heille uskaltaa mennä juttelemaan ihan eri tavalla kuin Japanissa, Otaki sanoo.

Ramírezkin on vakuuttunut professorien ammattitaidosta, mutta myös koko yliopistosta.

–Laboratoriot ovat hienoja, opiskelijaneuvonta auttaa kaikessa ja olen saanut käyttööni uusia ohjelmia, hän luettelee.

Ulkomailta parhaat

Lindblomin mukaan apurahatoimikunta haluaa tavata opiskelijoita jatkossakin kuullakseen, miten kansainväliset opiskelijat pärjäävät ja missä yliopistolla olisi parantamisen varaa.

–On esimerkiksi vaikeaa arvioida, miten haastavia Helsingin yliopiston opinnot ovat. Kaikki maisteriopiskelijat, joiden kanssa olen puhunut, sanoivat onneksi, että täällä pitää tehdä työtä opintopisteiden eteen, Lindblom kertoo.

Hänestä kansainvälisyys on yliopistolle tärkeää sekä kotimaisten että ulkomaisten opiskelijoiden kannalta.

–Muualta tulevat opiskelijat tuovat uusia näkökulmia suomalaiseen yliopistoyhteisöön, tapahtuu kotikansainvälistymistä.

Lue lisää aiheesta: Koulutus