Kouluteemalla presidentiksi

Koulutuksesta on viime vuosina tullut Chilessä niin tärkeä yhteiskunnallinen kysymys, että siitä puhumalla voi päästä vaikka presidentiksi.

Yksi maan johtoon maaliskuussa valitun keskustavasemmistolaisen Michelle Bachelet'n tärkeimmistä vaaliaseista oli juuri lupaus koulutusjärjestelmän perusteellisesta remontista.

Diktaattori Augosto Pinochet'n aikana suuri osa kouluista yksityistettiin, mikä syvensi sosioekonomisia eroja ja teki koulutuksesta kulutushyödykkeen, Suomessa vierailevan Chilen opetusministerin Nicolás Eyzaguirren neuvonantaja Rodrigo Roco selittää viikkiläisen alakoulun aulassa. 

– Eriarvoisuus on Chilen suurin ongelma, ja koulutusjärjestelmä ylläpitää luokkaeroja.

Chilen peruskouluista seitsemän prosenttia on kokonaan yksityisrahoitteisia. Toisessa päässä ovat ilmaiset julkiset koulut, joiden osuus on vajaat 40 prosenttia.

Suurin osa opinahjoista on yksityisomisteisia mutta valtion tukemia. Niiden vuosimaksut eivät ole yhtä korkeita kuin kokonaan yksityisissä kouluissa, mutta kuitenkin liikaa monen kukkarolle. Omistajilleen ne ovat tuottoisaa liiketoimintaa.

– Bachelet haluaa panna pisteen julkisin varoin tuetulle voitontavoittelulle. Tukea nauttivat koulut eivät jatkossa saa myöskään valita oppilaitaan, kasvatustieteen tohtoriksi Ranskassa väitellyt Roco sanoo. 

Uudistukset sisältyvät parhaillaan senaatin käsittelyssä olevaan lakiesitykseen, jota oikeisto-oppositio vastustaa. Rocon mukaan vastustuksen taustalla ovat paitsi ideologiset syyt, myös taloudelliset intressit. Monet ovat sijoittaneet puoliyksityisiin kouluihin.

Lehdissä on uutisoitu myös keskiluokkaisten vanhempien mielenosoituksista. Heille maksullisuus on ollut opetuksen laadun tae ja statussymboli.

– Jotkut koulut myyvät segregaatiota. Ajattelun muutos vaatii aikaa. Väitteet laadukkuudesta eivät kuitenkaan pidä paikkaansa, Roco sanoo.

Hän viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan Chilen oppimistulokset ovat huomattavasti heikompia kuin muissa saman tulotason maissa. Euroopasta vertailukohdiksi käyvät esimerkiksi Portugali ja Puola.

– Edes kalleimmat yksityiset koulumme, joiden lukuvuosimaksut voivat olla 10 000 dollaria, eivät yllä Pisa-testeissä tavallisten ranskalaisten tai suomalaisten peruskoulujen tasolle.

Suomesta chileläisvaltuuskunta haluaisikin löytää ajatuksia siihen, kuinka koulutusjärjestelmä voisi paremmin palvella kaikkia kansalaisia.

Lue lisää aiheesta: Koulutus