Esikoululaisten lukemisen valmiudet näkyvät aivotasolla

15.12.2016
Soila Kuuluvainen selvitti tuoreessa väitöskirjassaan puheen prosessoinnin hermostollista perustaa. Esikouluikäisillä aivovasteiden erot olivat yhteydessä useaan lukemista ennakoivaan taitoon.

Puheen käsittely aivotasolla sisältää äänten tunnistamisen, piirre-erottelun ja muutosten havaitsemisen, jotka tapahtuvat muutaman sadan millisekunnin aikana. Puheen piirteiden tarkka havaitseminen muodostaa puhutun kielen ja luetun ymmärtämisen perustan.

Psykologian maisteri Soila Kuuluvainen tutki väitöskirjassaan puheen prosessoinnin hermostollista perustaa rekisteröimällä aivosähkökäyrältä aivovasteita tavuille sekä niiden ei-kielellisille vastineille aikuisilla ja esikouluikäisillä lapsilla. Lisäksi hän tutki lasten päättelyä, muistia ja kielellisiä taitoja laajasti neurokognitiivisilla testeillä.

Tulosten perusteella tavujen ja niitä akustisilta ominaisuuksiltaan vastaavien äänten prosessointi on aivoissa ainakin osittain eriytynyttä niin aikuisten kuin lastenkin kuulojärjestelmässä.

– Vasteiden eroja voidaan mahdollisesti hyödyntää lasten kuulojärjestelmän toiminnan arvioinnissa silloinkin, kun lapsen toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden taidot eivät riitä tehtävien tekemiseen, Kuuluvainen kertoo.

Tutkimuksesta selvisi myös, että lasten aivovasteiden erot olivat yhteydessä useaan lukemista ennakoivaan taitoon.

Suuremmat vasteet tavuille kuin ei-kielellisille vastineille olivat yhteydessä parempiin päättelytaitoihin. Vasteiden eron painottuminen vasemmalle pään puoliskolle oli yhteydessä parempiin kielellisiin taitoihin.

Havaitut vasteet jakautuivat kahteen ryhmään. Näistä varhaiset (0–150 ms) vasteet olivat yhteydessä äänteiden havaitsemiseen ja varhaisiin lukemisen taitoihin, kun taas myöhäisemmät (150–450 ms) vasteet olivat yhteydessä kielelliseen lyhytkestoiseen muistiin sekä nimeämisen nopeuteen.

– Tulokset ovat lupaavia sen suhteen, että aivovasteita voisi käyttää osana lukemisen vaikeuksien ennakointia ennen kouluikää. Toisaalta tuloksilla voi olla merkitystä ei-puhuvien, esimerkiksi autististen lasten kielellisten taitojen arvioinnissa, Kuuluvainen summaa.

– Tutkimusprojektin seuraavassa vaiheessa selvitetään vaste-erojen yhteyksiä samojen lasten myöhempään koulusuoriutumiseen.

PsM Soila Kuuluvainen väittelee pe 16.12.2016 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cortical processing of sublexical speech and nonspeech sounds in children and adults". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 1 A, sali A132. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Soila Kuuluvainen, soila.kuuluvainen@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Koulutus