Englanti-oppia Suomesta

Aasiassa ihmetellään suomalaisten kykyä oppia vieraita kieliä. Voisiko sen kopioida?

Korea on kovan kilpailun maa. Sieltä löytyy satoja äidinkielenään englantia puhuvia opettajia ja useita amerikkalaisyliopistojen kampuksia. Silti englannin didaktiikan kurssi suomalaisessa yliopistossa on haluttu palkinto, jonka vain ansioituneimmat voivat saada.

Mitä annettavaa meillä on? Miksi reilu tusina korealaista englanninopettajaa suunnisti tammikuussa tänne pohjoiseen?

— Suomeen tullaan muun muassa siksi, että suomalaisten tiedetään oppivan vieraita kieliä huomattavasti paremmin kuin vaikkapa monien itäaasialaisten, sanoo Seppo Tella, Helsingin yliopiston vieraiden kielten didaktiikan professori emeritus.

Englannin ääntämisen vaikeus puolestaan yhdistää aasialaisia ja suomalaisia. Toinen yhteinen tekijä ovat kärkeä hipovat sijoitukset Pisa-oppimisvertailuissa: korealaiset etsivät uutta tietoa nimenomaan omalta tasoltaan, muista menestysmaista.

Koreassa kieliä opetellaan monesti yhä ulkoa opetellen, kun taas meillä opetuksen metodiikka on modernia.

— Korostamme mielekkäitä viestintätilanteita. Yhä vähemmän opiskellaan koodina, grammatikaalisesti, Tella sanoo.

Suomessa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi viestinnällistä kieltenopetusta, communicative language teaching, ja kulttuurienvälistä viestintätaitoa, intercultural communicative competence, kertoo dosentti Pirjo Harjanne vieraiden kielten opetuksen tutkimusryhmästä.

Harjanne ja Tella toimivat didaktiikkakouluttajina korealaisvieraille. Vierailulla solmitulla yhteistyösopimuksella avataan koulutusvientiä Aasiaan, yliopiston koulutuskeskuksen, Palmenian, avulla.

Lue lisää aiheesta: Koulutus