Helsingin yliopiston ja yritysvastuuverkosto FiBSin tapahtuma aivotutkimuksesta ja johtamisesta keräsi 80 osallstujaa digitaalisuuteen ja työhyvinvointiin satsaavista yrityksistä keskustelemaan siitä, miten aivotutkimustieto auttaa yrityksiä menestymään.
- Kiireen keskellä jatkuva pakene tai taistele -tila aivoissa ja elimistössä on yllättävän yleinen. Ihminen ei kuitenkaan voi olla tehokas, oppia uutta tai olla luova, jos aivot eivät saa unta, ravintoa ja liikuntaa, tutkija Minna Huotilainen sanoo.
2010-luku on sähläyksen vuosikymmen
Esimiehen kannattaa varmistaa, että työntekijät ehtivät ruokailla ja työtilat kannattaa rakentaa siten, että virkistävä ”liikehdintä”, istumisen välttäminen, on mahdollista, Huotilainen näkee.
— Aivotutkimus näyttää, että ihminen ei voi keskittyä moneen asiaan kerralla. Päivän aikana keskenjääneet tehtävät jäävät muistiin ja heikentävät unta, ja näin työtehoa laskeva kierre on valmis.
— Hyviä yöunia voi työpaikalla auttaa hankkiutumalla eroon keskeytyksistä, silpputehtävistä ja harhaluulosta ihmisen multitasking-kykyyn. Jatkuva sähläys, monen asian tekeminen yhtä aikaa, pitäisi lopettaa, Huotilainen toteaa.
Kumpi on parempi: kone vai mokaileva ihminen?
Robotit ja tekoäly valtaavat työelämää, mutta koneet eivät pärjää kaikessa. Ihmiset ovat parempia töissä, jotka vaativat oppimiskykyä, empatiaa sekä luovaa ja joustavaa ajattelua, tutkija Katri Saarikivi kertoi.
— Tällaisiin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää jo rekrytoinnissa huomiota. Vuorovaikutus ja kollektiivinen äly on ilman muuta ihmisten paras ongelmanratkaisumenetelmä.
Miten oppimista tai luovuutta voisi tukea? Sallimalla alaisilleen epäonnistumisia, Saarikivi vinkkaa.
— Kun asian osaa, siinä ei mokaa, mutta ei myöskään opi uutta. Oppiessamme suoritukset ovat väistämättä epätasaisia. Oppimisen ja luovuuden takia töissä kannattaakin hyväksyä kokeiluja ja mokia.
Tunteet kuuluvat myös työpaikalle
Tutkija Miia Paakkanen muistutti kuulijoita siitä, miten voimakkaasti sekä kielteiset että myönteiset tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme. Laadukkaat sosiaaliset yhteydet ovat kuin organisaation terveet verisuonet.
— Empaattinen mutta jämäkkä johtamisote luo työyhteisöön psykologista turvaa ja luottamusta. Psykologinen turva ja luottamus taas lisäävät hyvinvointia ja motivaatiota. Merkitystä ja luottamusta ruokkivassa ympäristössä ihminen sitoutuu organisaatioon ja työhönsä, uskaltaa heittäytyä luovaksi ja jakaa tietoa sekä kykenee parempaan ajatteluun ja yhteistyöhön, Paakkanen summasi.
Ericssonin External Collaboration and Funding Manager Kirsi Mikkonen kiitti tutkijoita pehmeiden arvojen tärkeyden esiin nostamisesta tieteen avulla.
— Ericsson on miesvaltainen insinööritalo. Olemme ottaneet tunteista puhumisen yrityskulttuurin osaksi. Uskon, että sillä on keskeinen merkitys Suomen yksikkömme kukoistamiseen, Mikkonen kertoi.
Tutkijat Katri Saarikivi, Minna Huotilainen ja Miia Paakkanen puhuivat Helsingin yliopiston ja FIBS-yritysvastuuverkoston järjestämässä tilaisuudessa ”Aivot, johtaminen ja vastuullinen liiketoiminta” 17.2. Yrityskumppanipuheenvuorot kuultiin Nokian Medical Expert Kiti Mülleriltä, Ericssonin Kirsi Mikkoselta ja Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttilalta. #aivotjavastuullisuus, #aivotjajohtaminen