Yhteistyöstä voimaa tulevaisuuden opettajuuden kehittämiseen

Ope osaa -hankkeessa on luotu tulevaisuuden opettajuutta. Hankkeessa on kehitetty opettajan pedagogisia opintoja osana Helsingin yliopiston kasvatustieteiden maisteriohjelmaa.

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden maisteriohjelman Ope osaa -hankkeessa on edistetty opettajien pedagogista osaamista vuodesta 2017 lähtien. Hankkeen tuloksena on muun muassa kehitetty yhteinen opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen kokonaisuus.

Tarve hankkeelle syntyi, kun Helsingin yliopiston Iso pyörä -tutkintouudistuksen myötä opettajan pedagogiset opinnot siirtyivät kasvatustieteiden maisteriohjelman vastuulle. Silloinen maisteriohjelman johtaja Inkeri Ruokonen sai ajatuksen opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankerahoituksen hakemisesta opettajan pedagogisten opintojen kehittämiseen ja sai kehittämisajatukselle myös muiden yhteistyötahojen kannatuksen.

– Ope osaa -hanke on ollut alusta asti yhteisöllinen hanke, jossa on yritetty toteuttaa ruohojuuritasolta tulleita ideoita – eri ainetiedekunnista tai opetusharjoittelun kenttäohjaajilta tai normaalikoulun opettajilta, hän kertoo.

Hankkeessa pedagogista jakamista ovat edistäneet monet yhteistyöseminaarit. Kehittämisseminaareja on järjestetty muun muassa monilukutaitoon, ainedidaktiikkaan ja taidekasvatukseen liittyen. Opettajankouluttajia, opetusharjoittelun ohjaajia ja opettajiksi opiskelevia on osallistettu kehittämään opettajankoulutuksen opetussuunnitelmia yhteisissä seminaareissa.

Yhteistyö kenttäkoulujen ja päiväkotien sekä aikuiskoulutussektorin kanssa on ollut koko hankkeen ajan keskeistä. Pedagogisia kuulumisia ja uusia käytänteitä on jaettu blogitekstein hankkeen verkkosivuilla.

Kehittämistyössä on seurattu aikaa ja pyritty tarttumaan opettajia kiinnostaviin teemoihin. Uutena kehittämisteemana on noussut esiin esimerkiksi yhteisopettajuus, joka vahvistaa yhdessä tekemistä ja jakamista sekä pedagogista toimintaa uudistuvissa oppimisympäristöissä.

Myös opiskelijoita on haluttu osallistaa, aktivoida ja ”törmäyttää” yhteistyöhön muiden opettajaksi opiskelevien kanssa mm. suunnittelemalla eri tiedekuntien ja yliopistojen opettajiksi opiskeleville yhteinen valinnainen opintojakso. Ope osaa -kilpailussa palkittiin opettajiksi opiskelevien opetusharjoittelun aikana kehitettyjä pedagogisia ideoita, kokeiluja tai innovaatioita.

– Opiskelijoiden arvomaailmaa kuvaavaa oli, että moni viime lukuvuonna toteutetuista pedagogisista ideoista liittyi kestävän kehityksen pedagogiikkaan ja kiertotalouteen, eli siihen miten pelastetaan maailma, kertoo Ruokonen.

KAARO-verkostossa kehitetään arviointiosaamista

Ope osaa -hankkeessa on pyritty myös yhteistyöhön muiden koulutuksen kehittämishankkeiden kanssa. Ruokonen kertoo, että yhteistyö kansallisen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAAROn kanssa syntyi luontevasti.

– Opettajan pedagogisissa opinnoissa arviointiosaaminen on keskeinen sisältö kaikilla koulutusasteilla, myös KAARO-verkoston varajohtajana työskentelevä Ruokonen sanoo.

KAARO-verkosto kehittää arviointiosaamista ja kokoaa yhteen yliopistoissa hankittua tutkimustietoa. KAARO-verkoston tavoitteena on yhtenäistää arvioinnin käsitteistöä ja perusteita opettajankoulutuksessa.

– Verkostomme haluaa olla tukemassa opettajankoulutuksen kehittämistä erityisesti arviointikäytänteiden, -osaamisen ja -kulttuurin kehittämiseen liittyen. Esimerkiksi KAARO Helsingissä olemme mukana kehittämässä arvioinnin opetusta ja arviointiosaamista eri opintosuunnissa, kertoo KAARO-verkoston projektipäällikkö Marja Tamm.

Opet yhteistyössä! -laivaseminaarista vertaistukea ja ideoita tulevaisuuden opettajuuteen

Ope osaa -hankkeen ja KAARO-verkoston yhteistyön tulosta oli myös lokakuussa järjestetty Opet yhteistyössä! – Tulevaisuutta luova opettajankoulutus –laivaseminaari. Laivaseminaarissa ideoitiin yhdessä tulevaisuuden opettajuutta ja jaettiin näkökulmia opettajien pedagogisen osaamisen ja arviointiosaamisen kehittämisen tueksi. Seminaari tarjosi tilaisuuden verkostoitumiseen ja vertaistukeen opettajien osaamisen kehittämisestä kiinnostuneille opettajankouluttajille, tutkijoille, Helsingin yliopiston alumneille ja opiskelijaedustajille.

– Kun ollaan laivalla niin kukaan ei pääse muualle asioimaan ja syntyy luonnostaan hyviä kohtaamisia ja keskusteluja. Se on mukavaa yhdessä oloa ja samalla kehitetään opettajan koulutusta ja jaetaan hyviä ideoita. Vaikka teemme pitkiä päiviä ja keskustelut saattavat jatkua myöhään iltaan, niin monet ovat sanoneet, että täällä voimaantuu, iloitsee Ruokonen.

Tulevaisuuden opettajille valmiuksia kehittyä ja oppia läpi uran

Laivaseminaari toimii samalla Ope osaa -hankkeen päätösseminaarina. Miten kehittäminen jatkuu tästä eteenpäin?

– Toivon, että ihmiset jatkavat samalla draivilla eteenpäin. Suomalainen opettajan koulutus on maailmanlaajuisesti arvostettua. Näin korkeatasoista, tutkimusperustaista opettajankoulutusta ei muualla paljon ole. Laadukkaan tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen kulmakivinä ovat juuri opettajan pedagogiset opinnot ja niihin liittyvä opetusharjoittelu, summaa Ruokonen.

Teknologian nopea kehitys vaikuttaa myös opettajien työhön. Tulevaisuuden opettajien tulee olla valmiita kehittymään ja oppimaan koko uransa ajan, tämän vuoksi opettajankoulutuksessa tulee koko ajan olla herkkyyttä tulevaisuuden taitojen aistimiseen ja kehittämiseen.

– Kirjoitin oman graduni matkakirjoituskoneella. Kuka tietääkään, millaista mahtaa olla kolmenkymmenen vuoden päästä. Sen näkevät meidän kouluttamamme opettajat ja heidän oppilaansa, Ruokonen pohtii.

 

***

Ope osaa -hanke ja KAARO-verkosto ovat osa Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen kehittämiskokonaisuutta, jonka tavoitteena on uudistaa opettajankoulutuksen oppimisympäristöjä, vahvistaa opettajien ja opettajankouluttajien uutta luovaa osaamista sekä edistää pedagogisen johtajuuden kehittymistä. Voit tutustua uudistuva opettajankoulutus -kehittämiskokonaisuuteen täällä.

 

Muualla verkossa:

Opeosaa.fi - Ope osaa -hankkeen kotisivut

Kaaro.fi - KAARO-verkoston kotisivut

 

IR
Inkeri
Ruokonen
yliopistotutkija
Kasvatustieteiden osasto
Tieteenala Kasvatustieteet