Tuore selvitys oppimisen ja koulunkäynnin tuesta kieltenopetuksessa – lisää resursseja kieltenopetuksen tukeen, suosittavat tutkijat

Helsingin yliopiston tutkijat toteuttivat selvityksen kielten oppimisen ja koulunkäynnin tuesta perusopetuksessa. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa tietoa lakisääteisistä oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodoista kieltenopetuksen kannalta. Aineisto kerättiin kyselyillä opetuksen järjestäjiltä, opettajilta ja rehtoreilta loppuvuodesta 2018.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kieltenopetuksessa oli rehtoreiden kokemuksen mukaan kouluissa melko hyvin järjestetty. Pääosa opettajista oli samaa mieltä, mutta opettajien näkemys oli rehtoreita kriittisempi. Oman opetusryhmän tukeen oltiin tyytyväisempiä kuin koulun tilanteeseen yleensä.

Koulun yleiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssit koettiin hieman parempina kuin kieltenopetuksen tuen resurssit. Lisäksi tukiopetuksen resurssit koettiin riittävämpinä kuin osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit. Yli puolet vastanneista opettajista ja vajaa kolmannes rehtoreista koki, että osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi kieltenopetuksessa ei ole riittävä.

Raportin yhdeksi suositukseksi nostettiinkin se, että osa-aikaiseen erityisopetukseen kieltenopetuksessa tulisi osoittaa riittävät resurssit sekä rahoituksen että osaavan henkilöstön riittävyyden näkökulmasta. Raportin tulosten pohjalta esitetään myös, että oppimäärien yksilöllistämistä ja oppimäärän opiskelusta vapauttamista kieliopinnoissa tulisi selvittää tarkemmin.

Opettajat kaipaavat lisää resursseja kieltenopetuksen joustavaan järjestämiseen

Opettajat kaipasivat lisää resursseja kieltenopetuksen joustavaan järjestämiseen ja tukitarpeisiin sopivia materiaaleja.  Henkilöstöresurssien lisäystä toivottiin erityisesti koulunkäyntiavustajien, samanaikaisopettajien, laaja-alaisten erityisopettajien ja erityisluokanopettajien saatavuuteen. Ajan puute näyttäytyi selkeästi kieltenoppimisen ja koulunkäynnin tukemisen haasteellisimpana osa-alueena myös tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden ohjauksessa.

Suositukset opettajien vastausten perusteella kohdistuvat ryhmäkokojen huomioimiseen oppimisen mahdollistamiseksi sekä tuen järjestämiseen samanaikaisopetuksen, tukiopetuksen, avustavan henkilöstön lisäämisen sekä tuen toteuttamista tukevien oppimateriaalien tuottamisen avulla. Lisäksi tarvitaan tukitoimiin liittyvää alueittain kohdennettua täydennyskoulutusta erityisesti aineenopettajataustaisille kieltenopettajille.

Opettajat toivovat oppimateriaalia ja täydennyskoulutusta varhennettuun kieltenopetukseen

Varhennettua kieltenopetusta annettiin useimmiten yksi oppitunti viikossa hajautettujen lyhyempien opetustuokioiden sijaan. Kielen aineopintoja suorittaneet opettajat puhuivat enemmän kohdekieltä tunneilla kuin opettajat, jotka eivät olleet suorittaneet aineopintoja. He olivat myös osallistuneet useammin varhennetun kieltenopetuksen täydennyskoulutukseen. Eniten käytetyt työtavat olivat laulut, leikit, liike, puheen toistot ja videot. Opettajat toivoivat kouluunsa lisää materiaalia varhennettuun kielenopetukseen.

Raportissa suositellaan ryhmäkokojen pitämistä riittävän pieninä, jotta opettajalla on mahdollisuus tehdä opetuksesta aktivoivaa, toiminnallista ja suullista harjoittelua painottavaa. Täydennyskoulutusta halutaan ja suositellaan työtapojen opettamisen lisäksi opettajien kielitaidon kohentamiseen, jos aiempia kieliopintoja ei ole.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan sähköisesti.

 

Lisätietoja selvityksestä antavat:

Risto Hotulainen

Professori, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA

risto.hotulainen@helsinki.fi

 

Raili Hilden

Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto

raili.hilden@helsinki.fi