Suomella on ylpeydenaihe, jonka ainutkertaisuutta emme aina ymmärrä: lämmin koululounas. Maailman maista lisäksi vain Ruotsissa valtio takaa lailla täysipainoisen ja maksuttoman kouluruoan. Suomessa näin on ollut vuodesta 1948.
— Aikansa sosiaalinen innovaatio, määrittelee Seija Lintukangas, jonka vuonna 2009 valmistuneessa väitöstutkimuksessa ruokailua tarkastellaan osana koulun kasvatustehtävää.
Joka kuudes suomalainen istuu joka koulupäivä maksuttoman aterian ääreen.
Tällä hetkellä noin 900 000 oppijaa eli joka kuudes suomalainen istuu joka koulupäivä katettuun pöytään. Esi- ja peruskoululaisten lisäksi vatsantäytettä tarjotaan lukiolaisille ja ammattikoululaisille.
Kouluruokailusuositus vuodelta 2008 linjaa, että lounas kattaa kolmanneksen lapsen päivittäisestä ravinnontarpeesta.
Le Monde ja muita ihailijoita
Suomeen PISA-maineen Helsinkiin houkuttamat toimittajat ja muut koulutusturistit tutustuvat usein yliopiston opettajankoulutukseen ja Viikin harjoittelukouluun. Kansainvälisiä vieraita yliopistolla emännöivän tiedottaja Karin Hannukaisen mukaan lounas herättää jatkuvasti myönteistä huomiota. Mieleen ovat jääeet muun muassa Le Monden viimetalviset kehut.
Jamie Oliver ja Michelle Obama kampanjoivat oikeaoppisen kouluaterian puolesta.
Englantilaiset ja yhdysvaltalaiset toimittajat kommentoivat usein ravitsemussuosituksiin perustuvan lounaan terveellisyyttä, Hannukainen kertoo: molemmissa maissa pohditaan kiihkeästi, miksi kouluruoka lihottaa. Englannissa Jamie Oliver ja Yhdysvalloissa Michelle Obama kampanjoivat oikeaoppisen kouluaterian puolesta.
Intialaiset vieraat puolestaan ihastelevat jokapäiväistä kasvisvaihtoehtoa, ja kehitysmaiden toimittajat saattavat mainita, kuinka suuri osa alakoululaisista heillä opettelee lukemista nälkäisenä.
Mainettaan maistuvampaa
Kouluruoasta viime vuonna opinnäytetyön laatinut Elina Kytö painottaa ruokailuhetken kasvatustehtäviä: tasa-arvoa sekä muiden huomioimisen ja kierrättämisen oppeja.
Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan etuoikeuttaan arvosta, vaan ainakin osa monipuolisesta kokonaisuudesta jää syömättä. Kytön analysoima oppilaspalaute on silti positiivisempaa kuin kouluruoan maine.
Suosiossa ovat keitot ja muut selkeät ruokalajit.
Pääruoista koululaisten suosiossa ovat Kytön mukaan keitot ja muut selkeät ruokalajit. Rasvaiset ja juustoiset vuokaruoat jäävät hännille: syöjät haluavat nähdä ja ymmärtää, mitä suuhunsa panevat.
Suurin meneillään oleva muutos ruokalistassa on ateriavalikoiman jatkuva kansainvälistyminen; koulu elää ajassa.
Helsingissä vietettiin kouluruuan juhlapäivää tiistaina 11.11.2014