Suomalaistutkimus tunnisti perimän muutoksia ja geenireittejä, jotka vaikuttavat säveltämiseen ja sovittamiseen. Näiden ominaisuuksien perinnölliseksi osuudeksi arvioitiin noin 30 %. Säveltäminen kytkeytyi samalle perimän alueelle musikaalisuuden kanssa ja siihen liittyvien geenien toimintaa yhdisti pikkuaivoissa toimiva geenireitti, jonka on raportoitu vaikuttavan tiedon hankkimiseen ja muistiin. Tutkimus edustaa jatkoa ryhmän aiemmille musikaalisuuden ja sen eri ilmenemismuotojen genomitutkimuksille.
Musiikkikoulutusta saaneiden suomalaisten kyselytutkimus osoitti, että nuorten keskuudessa musiikillinen luova toiminta on yleisempää kuin vanhempien. Se saattaa heijastaa suomalaisessa musiikkikoulutusjärjestelmässä tapahtunutta muutosta, jossa viime vuosikymmeninä painoarvoa on annettu musiikillisen luovuuden opiskelulle.
Geenitutkimuksessa analysoitiin perimän muutoksia, jotka liittyvät säveltämiseen ja sovittamiseen tai tutkittavien omaan arvioon muusta luovuudestaan. Tutkimukseen osallistui 79 sukua sekä yksittäisiä henkilöitä, joista 148 sovitti ja/tai sävelsi musiikkia. Lisäksi löytyi 149 sellaista henkilöä, jotka harrastivat musiikkia, mutta eivät säveltäneet tai sovittaneet. Tutkimuksessa ei mitattu säveltämisen ja sovittamisen paremmuutta, joten nämä ominaisuudet kertovat ihmisen halusta olla musiikillisesti luova.
Säveltäminen kytkeytyi kromosomin 4 alueelle, joka on aiemmissa tutkimuksissa liitetty musikaalisuuteen. Tällä alueella sijaitsee esimerkiksi SNCA-geeni, joka aktivoituu musiikin soittamisessa ja kuuntelussa. Säveltämiseen liittyvien geenien yhteistoiminnan taustalta löytyi pikkuaivoissa toimiva LTD-aineenvaihduntareitti, jonka on raportoitu liittyvän mm. oppimiseen ja muistamiseen. Pikkuaivojen on aiemmin todettu aktivoituvan mm. improvisoinnissa ja rytmin tunnistamisessa. Samaan LTD-reittiin liittyy GSG1L-geeni, joka kytkeytyi musiikin sovittamiseen kromosomissa 16. Tutkimuksessa kromosomin 18 alue kytkeytyi musiikillista luovuutta harrastamattomiin. Alueella on useita aivojen toimintaan vaikuttavia geenejä kuten kadheriineja.
Tutkimus avaa uuden, biologisen näkökulman luovuuden ja siihen liittyvien aivotoimintojen tutkimuksiin. Musiikillisen luovuuden geneettinen tausta on todennäköisesti usean geenireitin ja lukemattomien geenien yhteisvaikutusta.
Tutkimus ”Creative activities in music – a genome-wide linkage analysis” ilmestyi 24.2.2016 PLOS ONE -lehdessä. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja sen vastuullinen tutkija on FM Jaana Oikkonen Helsingin yliopistosta. Tutkimusryhmässä ovat olleet mukana myös FT Liisa Ukkola-Vuoti, tilastollisten analyysien asiantuntijoina dos. Päivi Onkamo ja VTM Petri Peltonen sekä musikaalisuuden asiantuntijoina MuT Tuire Kuusi, professori Kai Karma ja MuT Pirre Raijas dosentti Irma Järvelän tutkimusryhmästä.
Lisätietoja:
FM Jaana Oikkonen
Sähköposti: Jaana.oikkonen@helsinki.fi
Dosentti Irma Järvelä
Sähköposti: irma.jarvela@helsinki.fi
Jaana Oikkonen, Tuire Kuusi, Petri Peltonen, Pirre Raijas, Liisa Ukkola-Vuoti, Kai Karma, Päivi Onkamo, Irma Järvelä. Creative Activities in Music – A Genome-Wide Linkage Analysis. PLOS ONE. 24Feb, 2016. DOI: 10.1371/journal.pone.0148679