Synnytysvalmennus, neuvola, terveyskeskus. Pienten lasten vanhemmille on Suomessa tarjolla monenlaisia tukipalveluita.
Tähän asti on kuitenkin tutkittu vain vähän sitä, miten sosiaalinen tuki vaikuttaa vanhemmuuteen ja perheen hyvinvointiin. Nyt Helsingin yliopiston uusi varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen professori Mirjam Kalland on koonnut aiheesta aineiston, joka kattaa yli tuhannen 0–2 vuotiaan esikoislapsen vanhemmat.
Aineiston mukaan matalan kynnyksen palvelut saattavat vähentää masennusoireita ja vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vapaamuotoiset vanhempainryhmät, joihin saa saapua paikalle ilman ennakkoilmoittautumista.
Tulos ei yllättänyt Kallandia, sillä vanhempi tarvitsee ympärilleen yhteisön. Sellainen voi löytyä perheryhmästä.
Kallandin nimi saattaa olla tuttu yliopiston ulkopuolelta. Hän itsekin kuvaa akateemista urapolkuaan epätyypilliseksi. Kasvatustieteistä väitellyt Kalland kouluttautui 1990-luvulla psykoterapeutiksi ja toimi 2000-luvulla seitsemän vuotta Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerinä.
Kalland teki kuitenkin kaiken aikaa myös tutkimusta. Vuonna 2001 hän sai paljon huomiota tutkimuksellaan, jossa seurattiin huostaanotettuja lapsia ja nuoria. Tutkimuksessa ilmeni, että näiden nuorten kuolleisuus on selvästi korkeampi kuin muiden nuorten, muun muassa suuremman onnettomuusalttiuden takia.
Kallandin suuri kiinnostuksen kohde on mentalisaatioteoria, eli se, miten vanhemmat tulkitsevat lastensa mielenliikkeitä heidän toiminnastaan. Sen ympärillä hän teki tutkimusta muun työnsä ohessa.
Lopulta tuli kuitenkin valinnan hetki.
— Minun piti valita, keskitynkö tutkimukseen vai jätänkö se. Valitsin tutkimuksen.
Yliopistossa paikka aukesi kuitenkin ensin hallinnossa, ruotsinkielisen Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtorina. Uusi viisivuotiskausi oli juuri alkanut, kun Kalland sai professuurin.
Tähän hänen olisi myös tarkoitus jäädä.
Varhaiskasvatuksessa vaikutamme ihmisen tärkeimpiin ikävuosiin.
— Nyt haluan vain tutkia ja opettaa. Tämä on upea paikka, kun saan tutustua niihin, jotka tulevat tekemään käytännön varhaiskasvatustyötä seuraavat vuosikymmenet.
Tällä hetkellä Kallandia kiinnostavat erityisesti mentalisaatioteorian monet soveltamismahdollisuudet varhaiskasvatuksessa.
— Varhaiskasvatuksessa vaikutamme ihmisen tärkeimpiin ikävuosiin. Niiden aikana muodostuu, kuka lapsesta voi tulla.