Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander pitää koulutuksen kehittämistä työelämän näkökulmasta tärkeänä. Koulutusohjelmien johtajana toimiva Melander vastaa myös laajan koulutusohjelmauudistuksen käytännön toteuttamisesta tiedekunnassa.
– Tutkintoa on pyritty kehittämään niin, että meillä on käytössä uusimmat uraseurantaraportit ja Lakimiesliiton selvitykset. Näin otetaan tietoisesti huomioon, millaisia juristeja tämä maa tarvitsee opiskelijan valmistuessa – muttei tietenkään tieteellisyyden kustannuksella, Melander tähdentää.
Oikeustieteellinen tutkinto antaa valmiudet melko spesifeihin ammatteihin. Tarkoituksenmukaista ei silti ole opettaa mahdollisimman tarkkoja substanssialoja, vaan pikemmin monipuolisia soveltamisvalmiuksia työelämään.
− Parhaan mahdollisen avun tähän voivat antaa ne, jotka ovat opiskelleet tiedekunnassa ja saaneet jo perspektiiviä työelämään.
Ei vain ulkoa opettelua
Oikeustieteellisestä valmistuneiden kohdalla työllistymisaste on yleisesti melko suuri. Tutkintojen työelämävastaavuutta selvittävissä uraseurannoissa on havaittu, että juristilta edellytetään lisää tiedonhallinta-, ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä on lähdetty tuomaan lisää tutkintoihin.
– Erityisesti on pyritty ottamaan huomioon oikeudellisten ongelmien ratkaisutaitoja, eikä niinkään sisältöjen ulkoa opettelua, Melander korostaa.
Erityisesti on pyritty ottamaan huomioon oikeudellisten ongelmien ratkaisutaitoja
Johtoryhmätasolla tutkintoa on pyritty kehittämään esimerkiksi uraseurantaraporttien yhteydessä luodun osaamistutkan avulla. Sovellus mahdollistaa kyselyyn vastanneiden osaamistarpeiden tarkastelun suhteessa koulutuksen tutkinnon antamiin valmiuksiin.
– Sama työkalu on hyödyllinen eri tasoilla. Johtoryhmässä luodaan suuntaviivat kehitykselle, kun taas yksittäinen opettaja voi pohtia, miten ne omassa opetuksessa näkyvät, oppiainevastaavana toimiva Melander toteaa.
Koulutusta kehittäessä tulee pohtia tulevaa
Oikeustieteelliselle koulutukselle tulevaisuuden haasteita asettavat muun muassa peruskoulun ja lukion uudistetut opetussuunnitelmat. Työelämän puolella esimerkiksi digitalisaatio saattaa tulevaisuudessa johtaa joidenkin mekaanisten työtehtävien katoamiseen lakimiesammateissa.
– Koulutuksessa näihin muutoksiin valmistautuminen on haaste. Pitäisi kyetä tähtäämään myös siihen, millaista tutkintoa tarvitaan pidemmällä aikavälillä: esimerkiksi vuonna 2025, Melander pohtii.
Tiedekunnan ja koulutusohjelman toiveena on, että uraseurantoja tehtäisiin myös jatkossa mahdollisimman usein pidemmän jatkumon saavuttamiseksi.
– Ilman muuta tiedekunnan tarkoituksena on pyrkiä kouluttamaan parhaita juristeja Suomeen ja sen rajojen ulkopuolelle. Siihen uraseurannat tuottavat ensiarvoisen tärkeää tietoa. Näin voidaan pohtia onnistumisia ja sitä, mitä voitaisiin tehdä toisin.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Alumni, uraseurantakyselyn vastaamalla autat kehittämään yliopistokoulutusta
Yliopistojen uraseurannat
Uraseurantakysely lähetetään 1.10.2020 vuoden 2015 maistereille ja 2017 tohtoreille
Tänä syksynä uraseurantakysely lähetetään kaikille vuonna 2015 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tai varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneille sekä vuonna 2017 tutkintonsa suorittaneille tohtoreille.
Jos kuulut tämänvuotiseen vastaajajoukkoon, saat tiedon siitä ja ohjeet tekstiviestillä, postitse tai sähköpostitse. Ensisijaisesti vastauksia toivotaan sähköisessä muodossa.
Uraseurantatietoa käytetään mm. opiskelijoiden ohjauksessa, koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimuksessa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. Uraseuranta-aineistot säilytetään anonymisoituina sähköisessä muodossa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa.
Tutustu aikaisempien uraseurantakyselyiden tuloksiin