– Muovia tehdään nykyään öljystä, mutta Sarvis Oy teki sitä sata vuotta sitten maidosta, alustaa Annina Kari laboratoriossa 4.–6.-luokkalaisille koululaisille.
Helsingin yliopiston Chemicumissa on koolla Gadolin-kerho, joka tutustuttaa alakoululaisia kemiaan käytännön kokeiden kautta.
Tällä kertaa kymmenkunta tyttöä ja poikaa kokeilee, miten maidosta syntyy etikan avulla muovailuvahaa muistuttavaa muovia.
Muovinteon jälkeen lapsijoukko jakautuu. Kemiaa keittiössä -kerholaiset Oona Paloheimo Olarin Komeetan koulusta (vas.), Aino Vepsäläinen Helsingin Saksalaisesta koulusta sekä Lauri Inki ja Mondli Ketola Käpylän peruskoulusta siirtyvät keittiötiloihin, joissa ruuanlaiton molekyylikemiaa aiotaan perata mikromarenkeja leipomalla.
Ilmakuplia mikroon
Molekyyligastronominen koe eli marenginteko alkaa munanvalkuaisten vaahdotuksesta.
– Valkuaisten rakennetta rikotaan vähän samaan tapaan kuin maidon rakenne rikottiin maitomuovia tehdessä, vertaa Kari, kemianluokka Gadolinin varakoordinaattori.
Tomusokeri lisätään vaahtoon siivilän läpi, ja seosta vispataan vispilällä. Miksi, Kari kysyy.
– Yritetään saada mahdollisimman paljon ilmaa joukkoon, yksi kerholainen tietää.
Vaahdosta muovaillut, vaniljalla ja sitruunalla maustetut pienet pallot laitetaan mikroaaltouuniin. Hetken kuluttua herkutellaan, ja ajatukset voi jo kääntää seuraavaan kerhokertaan, jolloin tiedossa on valkuais-sokerivaahdon ja marjojen väliin piilotettua mustikkarahkaa.
Intoa koulukemiaan
Tärkeämpää on tehdä kemiasta kivaa kuin asettaa erityisiä oppimistavoitteita, Kari määrittelee.
– Lapsilla alkaa kohta koulussa kemia. Täällä he näkevät, miten monipuolista se voi olla.
Myös kerhon pääohjaaja Jane Laamanen painottaa alan laveuden näyttämistä.
– Tarkoitus on kehittää ymmärrystä siitä, että kemiaa tapahtuu joka paikassa. Että se ei ole vain teollisuutta ja kemikaaleja.
Kemianluokka Gadolin on yliopiston, kouluopetuksen ja yritysmaailman yhteinen laboratorio, jota koordinoi LUMA-keskukseen kuuluva kemiakeskus Kemma.