– Koulu on turvaton ympäristö sateenkaarinuorille. Monet, jotka ovat kertoneet opettajilleen kiusaamisesta, eivät ole saaneet apua, vaan ovat joskus jopa tulleet itse syyllistetyiksi. Vielä useammat sanovat, että he eivät ole kertoneet kiusaamisesta opettajalleen, koska he eivät ole uskoneet, että se johtaisi mihinkään, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Riikka Taavetti.
Käsitteellä sateenkaarinuori viitataan homo- ja biseksuaaleihin, trans- ja intersukupuolisiin sekä queer-nuoriin. Kansainvälisenä homo-, trans- ja bifobian vastaisena päivänä 17. toukokuuta järjestettiin Queering the School? Disrupting the Heteronormativity in Education -seminaari, jossa puhunut Taavetti kertoi, miten suomalaiset sateenkaarinuoret viihtyvät koulussa.
– Kiusaaminen ja loukkaukset ovat useiden sateenkaarinuorten arkea koulussa. Moni ei uskalla olla avoimesti oma itsensä, koska pelkää, että kaverit sulkisivat hänet ryhmän ulkopuolelle koulussa tai vapaa-ajalla. Mutta vakiintuneita normeja voidaan muuttaa. Opettajan rooli on tässäkin asiassa erittäin tärkeä, Taavetti huomauttaa.
Vuonna 2014 Riikka Taavetti teki kollegoineen ainutlaatuisen tutkimuksen suomalaisista sateenkaarinuorista. Tutkimukseen osallistui yli 1 600 nuorta eri puolilta Suomea. Tulokset osoittivat, että sateenkaarinuoret voivat heteroseksuaalisia ikätovereitaan huonommin. Monet kansainväliset tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen ja osoittaneet, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat syrjintää, kiusaamista ja väkivaltaa.
– Tiedämme, että sateenkaarinuoret kohtaavat monenlaista syrjintää, jota aikuiset eivät täysin tunne tai ymmärrä. Meidänkin tutkimuksemme sisältää esimerkkejä sukupolvien välisestä kuilusta ja siitä, miten eri sukupolvien edustajat puhuvat toistensa ohi. Nuoret yrittävät usein selvitä syrjintäkokemuksistaan yksin kertomatta niistä aikuisille – tai ehkä edes ystävilleen, Taavetti sanoo.
Liikuntatunnit ja WC:t sukupuolen mukaan – miksi?
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien aikuisten on järjestelmällisesti tunnistettava syrjiviä normeja, tehtävä ne näkyviksi ja rikottava niitä.
– Koululaitos ylläpitää biologiseen sukupuoleemme perustuvia sosiaalisia normeja, jotka kertovat meille, millaisia meidän tulee olla ja miten meidän tulee käyttäytyä. Koulukirjoissa esitetään kaksi biologista sukupuolta, tytöt ja pojat, ja normina on heteroseksuaalisuus, Taavetti selittää.
Koulussa työskentelevät aikuiset voivat kuitenkin tehdä sateenkaarinuorten elämästä huomattavasti turvallisempaa pienin keinoin. Sateenkaarinuoret saattavat jopa kokea, että ainoat aikuiset, jotka tukevat heitä, ovat koulussa.
– Pienillä teoilla on usein suuri merkitys, Taavetti muistuttaa.
Koulussa voidaan esimerkiksi kartoittaa, mitkä fyysiset huoneet on rajattu oppilailta, jotka eivät koe itseään sen paremmin tytöiksi kuin pojiksi. WC:t ja liikuntatunnit on yleensä jaettu biologisen sukupuolen mukaan.
– Meidän koulussamme WC:istä tehtiin sukupuolineutraaleja sen jälkeen, kun aiheesta oli keskusteltu luokissa. Olen myös sitä mieltä, että voisimme lakata kutsumasta oppilaita tytöiksi ja pojiksi ja käyttää heidän itsensä haluamia nimityksiä, sanoo Elina Särkelä, joka työskentelee biologian ja maantiedon opettajana helsinkiläisessä Viikin normaalikoulussa.
Pienet teot, suuret vaikutukset
Seminaarissa puhunut Särkelä esitteli monenlaisia pieniä tekoja, joilla voi olla iso merkitys paitsi sateenkaarinuorille myös muille oppilaille.
– Kun me opettajat päätämme oppilaiden istumapaikoista luokkahuoneessa, asetamme heidät jonoon tai jaamme heidät ryhmiin, voimme käyttää muita kriteereitä kuin heidän sukupuoltaan, Särkelä ehdottaa.
Särkelän mielestä normikriittisen pedagogiikan tulisi olla osa koulunkäyntiä jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Hän ja hänen kollegansa työskentelevät määrätietoisesti kehittääkseen koulussaan tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä ilmapiiriä, jossa on sijaa erilaisuudelle. Esimerkiksi seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvät yhteiskunnalliset normit on voitava kyseenalaistaa myös kohtaamisissa oppilaiden vanhempien kanssa.
– Meillä opettajilla on suuri vastuu oppilaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. On tärkeää pitää se mielessä, kun työstämme koulun opetussuunnitelmaa, Särkelä sanoo.
Hän korostaa myös, miten tärkeää on puuttua kiusaamiseen ja ristiriitoihin selkeästi ja välittömästi. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että hyväksymme jokaisen omana itsenään.