Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2025.
Kasvitieteen professori
Nyt Rikkinen on tehnyt kaksitoista suomenkielistä tietokirjaa, joihin hän on myös ottanut valokuvat. Häntä on innoittanut kansankynttilän henki ja luonnon monimuotoisuuden ihmettely.
— Onhan se hienoa, että pääsee kertomaan kasvien ja sienten ihanuudesta ja esittelemään niiden kuvia.
Rikkisen teoksista eniten on myynyt Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa. Hän on julkaissut teoksia myös sienistä, heinistä ja kotimaisista perinnekasveista.
Elävää tarinaa
Yksi innostaja kirjojen tekoon on ollut mahdollisuus oppia itse lisää. Esimerkiksi kukkakasvit tulivat Rikkiselle tutuiksi, kun hän alkoi suunnitella puutarhakirjan kirjoittamista.
— Olen myös hyötynyt tieteellisessä tuotannossa siitä, että saan aikaan elävää, kiinnostavaa ja tarkkaa tekstiä ja osaan kuljettaa tarinaa eteenpäin.
Tieteellisen monografian kirjoittaminen ei professorin mielestä poikkea kovin paljon tietokirjasta.
— Kyllähän niissä molemmissa pääsee itse ääneen.
Miten aika riittää kirjojen tekemiseen akateemisen työn ohella?
— Kai minä olen aika työteliäs ihminen. Ja kun kirjoja on tehnyt, niin sen on oppinut ja siihen on tullut rutiini.
Rikkinen muistuttaa, että yliopiston tehtäviin kuuluu myös yhteiskunnallinen vuorovaikutus.
— Koen, että jos on akateemisessa maailmassa päässyt vihreälle oksalle ja vakiintuneeseen asemaan, niin silloin pitäisi olla aikaa tehdä myös laadukasta tietokirjallisuutta.
Pappi ja keksijä
Dosentti
— Sehän on trendinä, että tietoa kirjoitetaan fiktion muotoon. Ei se helppoa ole, mutta älyllisesti palkitsevaa, Kahla sanoo.
Kahlan kiinnostus monitaituri Pavel Florenskiin juontaa juurensa vuosikymmenten taakse, omiin lukioaikoihin. Tuolloin hän vieraili Moskovan lähistöllä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein luostarialueella, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Paikka teki nuoreen vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen.
Pappi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Florenski oli työskennellyt luostarissa ennen karkotustaan Nižni-Novgorodiin. Sittemmin hänet pidätettiin ja määrättiin teloitettavaksi vuonna 1937 Stalinin suurissa puhdistuksissa. Syynä epäsuosioon oli sekä tutkimus suhteellisuusteoriasta että uskonnollisten pyhäinjäännösten kätkeminen kommunisteilta.
Mökille luomaan
Kahla on pohtinut kirjoittaessaan vaikkapa sitä, miltä nuoresta perheenisästä tuntuu lähteä sotaan. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi Kahlan työhön. Hän ei ole voinut matkustaa Florenskin elämään liittyneisiin paikkoihin, ja Moskovan Gulag-museo on suljettu. Yhteydenpitoa venäläisiin on täytynyt harkita.
Kirjoittaminen on aina ollut Elina Kahlalle tärkeää ja kirjojen suurkulutus luonnollista.
— Opin kirjoittamaan ennen kouluikää ja siitä lähtien olen pitänyt päiväkirjaa. 12-vuotiaana kirjoitin ensimmäisen fiktiivisen teoksen.
Kirjojen tekemisessä auttaa tehokas ajankäyttö.
— Yliopistoihmisenä olen aika hyvä suunnittelemaan: minulla on nämä tavoitteet ja nuo aikaikkunat ja näin edetään. Kesäaikana otan koneen kainaloon ja menen mökille kirjoittamaan.
Rautalankaa
Kahla hyödyntää tietokirjoihin keräämäänsä materiaalia myös akateemisessa työssään. Edellinen teos, tietokirja Petsamon luostarista, syntyi tieteellisten artikkelien ohessa.
Oman lisähaasteensa kirjoittamiseen on tuonut äänikirjojen maailma. Kahlan mukaan muutos on jysäyttävä: kuin hyppy tuntemattomaan.
— Olen lukenut tekstejäni ääneen, jotta tietäisin, miltä lauseet kuulostavat. Kustannustoimittajan avulla olen tullut tie toiseksi siitä, miten helppoa tekstiäni on ymmärtää väärin.
Rautalangasta pitää vääntää, kuka puhuu, ja lainausmerkkien on oltava kohdallaan, Kahla kuvaa.
Ilmiöt esiin
Maailmanpolitiikan yliopistonlehtori
Tietokirjojen tekemiseen Ylöstä innostaa paitsi uteliaisuus myös halu vaikuttaa yhteiskunnallisesti.
— Kirjat ovat tarjonneet mahdollisuuden perehtyä yhteiskunnallisiin ilmiöihin, jotka saavat liian vähän huomiota.
Ylösen teoksista onkin noussut julkisuudessa paljon keskustelua. Tutkija Hanna Kuuselan kanssa kirjoitettu Konsulttidemokratia — Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton herätti runsaasti huomiota vuonna 2013. Uusin tietoteos Viestintätoimistojen valta nappasi Tiedettä suomeksi -palkinnon viime vuonna.
Toimittajataustaiselta Ylöseltä tekstiä syntyy helposti ja nopeasti. Hän kokee sen tärkeäksi myös akateemisen kirjoittamisen kannalta.
— Onhan siitä tutkimusta, että jopa matemaattisessa taloustieteessä vaikuttaa se, miten uskottavasti ja selkeästi taloustietoja käsitelleet tutkijat ovat kirjoittaneet.
Mitä demokratialle tapahtuu?
Ajatusten ja tiedon esiin saamiseen on aina vaikuttanut tekstin sujuvuus, Matti Ylönen tuumii.
— Nykyisin se on vielä vain korostunut.
Ylönen on käyttänyt tarinallisia elementtejä ja iskevää tyyliä parhaansa mukaan myös tieteellisissä teksteissä. Hän hyödyntää narratiivista kerrontaa lukujen alussa siinä määrin kuin akateeminen julkaisuformaatti sen sallii.
Ylönen näkisi mielellään uusia tietokirjoja vaikkapa kilpailupolitiikasta ja finanssivalvonnasta.
— Entä mitä demokratialle, oikeusvaltiolle ja demokratiaa tukevalle tiedontuotannolle nyt tapahtuu?
Ylönen kollegoineen käsitteli teemaa Teppo Eskelisen kanssa toimittamassaan, viime vuonna ilmestyneessä Tyhmenevä demokratia? -kirjassa. Tilaa olisi muidenkin tutkijoiden pohdinnoille.
— Aiheessa riittäisi vielä paljon ruodittavaa, Ylönen vinkkaa.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Tarvitsemme kirjoittajia, jotka osaavat kertoa kiinnostavasti oman alansa aiheista hyvällä suomen tai ruotsin kielellä. Näin muistuttaa professori Anne Mäntynen, joka opettaa tietokirjallisuuden opintokokonaisuutta Helsingin yliopistossa.
Tietokirjallisuuden opiskelijat tutustuvat kirjahistoriaan sekä tietokirjallisuuden lajeihin ja trendeihin. Opintojen mittaan he hahmottavat, millaista on toimia tietokirjailijana.
Yksi osa opintoja on oman kirjasuunnitelman tekeminen. Tietokirjoissa suunnitelma on oleellinen osa, sillä kustannussopimukset tehdään lähes aina sen pohjalta.
Opetuksessa myös pohditaan, miten idean saaminen kirjaksi onnistuisi. Apurahat ovat tärkeitä, mutta summat eivät ole suuria ja hakijoita on paljon.
Tietokirjojen myynnistä harva saa isommin tuloja, ellei kirjoita esimerkiksi tosielämän rikoksiin perustuvaa kirjallisuutta, joka on nyt suosittua.
— True crimen lisäksi tietokirjojen sisällöissä ovat viime vuosina näkyneet myös esimerkiksi eläinoikeudet. Luonto, eläimet ja elämäkerrat kiinnostavat aina, Mäntynen kertoo.
Tarinallisuus on jo pitkään ollut valtavirtaa, ja tietokirjoissa erottuvat ne, jotka hyödyntävät kaunokirjallisia keinoja, Mäntynen arvioi.
Myös äänikirjat vaikuttavat paitsi myyntiin myös tietokirjojen muotoon. Kirjoja pilkotaan pienempiin osiin, jotta ne toimisivat kuunneltuina.