Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden kehittämä riskipisteytys, joka kartoittaa keski-ikäisten koulutustasoa ja työelämään liittyviä tekijöitä, ennustaa muistin ja muun tiedonkäsittelyn (kognition) suoriutumistasoa ja dementiaa 20–40 vuotta myöhemmin, osoittaa tuore tutkimus.
– Ero dementian yleisyydessä oli riskipistemäärän ääripäissä hyvin selkeä. Matalan koulutuksen saaneiden ja matalassa ammattiasemassa olevien joukosta dementoituneita oli seuranta-ajan jälkeen noin 36 prosenttia, kun korkeimman koulutuksen saaneilla ja korkeimmassa ammattiasemassa olevilla dementian yleisyys oli lähellä nollaa, kertoo neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.
Koulutuksella oli selkeästi merkittävin rooli riskipistemäärässä, mutta myös pelkästään työhön – kuten työllisyystilanne, työn vaihtelevuus, sisä- tai ulkotyö ja työn fyysinen kuormittavuus – liittyvät tekijät selittivät dementiariskiä.
Korkeamman koulutuksen ja ammatillisen aseman on aikaisemminkin todettu olevan dementialta suojaavia tekijöitä, mutta nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka tarkasteli vain näihin tekijöihin perustuvan keski-iän riskipistemäärän yhteyttä ikääntyneiden kognitiiviseen suoriutumiseen: riskipisteiden laskemisessa ei tässä tutkimuksessa otettu huomioon terveydentilaan liittyviä tekijöitä.
– Kehittämämme riskipisteytyksen käyttäminen on hyvin helppoa, sillä se sisältää vain tutkimukseen osallistuvien itseraportoimia tietoja koulutustasosta ja ammatillisesta asemasta. Siitä huolimatta pistemäärä ennusti dementiaa yhtä hyvin kuin aiemmat dementiariskin arviointimallit, joissa tarvitaan myös laboratoriotutkimuksia ja terveystietoja, Vuoksimaa sanoo.
Koulutustasoa ja työelämään liittyviä asioita kysyttiin keskimäärin 47-vuotiaana ja kognitiivisen suoriutumisen kartoitus tehtiin keskimäärin 74 vuoden ikäisille. Dementiaa esiintyi noin 10 prosentilla tutkituista keskimäärin 28 seurantavuoden jälkeen.
Tutkimus tukee käsitystä koulutuksen ja työolojen merkityksestä dementialta suojaavina tekijöinä, vaikka vielä näiden tulosten perusteella suoraa syy-seuraussuhdetta ei voi osoittaa.
– On mahdollista, että korkeamman kognitiivisen suorituskyvyn – joka edesauttaa menestystä koulutuksessa ja työelämässä – ja vähäisemmän dementiariskin taustalla on yhteisiä biologisia tekijöitä, mutta tämä selviää vasta jatkotutkimuksissa, Vuoksimaa sanoo.
– Koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen voivat kuitenkin olla tärkeitä tekijöitä dementian ehkäisemisessä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin yliopiston yli 40 vuotta sitten alkanutta professori Jaakko Kaprion johtamaa kaksoskohorttitutkimusta. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat vuonna 1975 lomakekyselyyn, jossa kysyttiin koulutustasoa, työssäoloa ja työympäristöön liittyviä tekijöitä. Viiden kysymyksen sekä iän perusteella muodostettiin riskipistemäärä, jonka yhteyttä tarkasteltiin kognitiiviseen suoriutumiseen. Kognitiivista suoriutumista mitattiin kahdella dementian seulontaan tarkoitetulla puhelinhaastattelulla vuosien 1999-2016 välillä. Puhelinhaastatteluun osallistui yli 3000 henkilöä, jotka olivat keskimäärin 74-vuotiaita.
Alzheimer’s & Dementia: Diagnosis, Assessment & Disease Monitoring-lehdessä julkaistua tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Juho Vainion Säätiö ja Sigrid Juséliuksen Säätiö.
Lisätietoja:
Neuropsykologian dosentti, PsT, Eero Vuoksimaa
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Sähköposti: eero.vuoksimaa@helsinki.fi
Puh.02941 27586
Viite: Eero Vuoksimaa, Juha O. Rinne, Noora Lindgren, Kauko Heikkilä, Markku Koskenvuo, Jaakko Kaprio. (2016). Middle age self-report risk score predicts cognitive functioning and dementia in 20–40 years. Alzheimer’s & Dementia: Diagnosis, Assessment & Disease Monitoring. Volume 4, 2016, Pages 118–125.
http://dx.doi.org/10.1016/j.dadm.2016.08.003