Selkeä johtaminen ja yhteinen pedagogiikka auttavat opettajia jaksamaan

Suomalaisen koulutusjärjestelmän haasteet ovat tiedossa: oppimistulokset heikkenevät, opettajien työtyytyväisyys on laskenut ja koulut eriytyvät. Helsingin yliopiston professori Risto Hotulainen tuntee kehityksen läpikotaisin. Hotulainen johtaa , jossa on tutkittu 30 vuoden ajan koululaisten oppimista ja opetusta.

Tällä hetkellä yksi kiintopiste on opettajien hyvinvoinnissa. Se huolettaa, sillä tutkimuksen perusteella osa yläkoulun opettajista kokee olevansa erittäin kuormittuneita. 

– Merkittävin yleistä kuormitusta lisäävä syy on lisätehtävät, joita opettajat hoitavat opetustyön ohessa. Työn vaativuutta lisäävät myös tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu, Hotulainen valottaa.

Tutkimuksessa on kuitenkin tunnistettu lukuisia keinoja, joilla opettajien työhyvinvointia voidaan parantaa.

Opettajan työ on täynnä tilanteita, joissa pitää tehdä nopeita päätöksiä tai löytää ratkaisu ristiriitaan.

Hotulaisen ja arviointikeskuksen kollegoiden toi esiin, että koulun yhtenäiset käytänteet parantavat opettajien työhyvinvointia. Opettajien työ helpottuu, kun he voivat nojata yhteisiin ja selkeisiin käytäntöihin esimerkiksi oppilaiden käytökseen liittyen.

Niin ikään yhteinen pedagogiikka auttaa opettajia työssään.

– Käytännössä tämä voi olla hyvien käytäntöjen jakamista, opetuksen suunnittelua yhdessä tai oppilaiden arviointia usean opettajan kesken, Hotulainen kertoo.

Hotulaisen mukaan kouluissa kannattaa rohkaista opettajia jakamaan yhteisiä pedagogisia ratkaisuja.

Tutkimus myös osoitti, että luottamus on yksi keskeinen tekijä opettajien työhyvinvoinnissa. 

– Opettajat voivat parhaiten niissä kouluissa, joissa johtaminen on selkeää ja avointa. Tämä oli yhteydessä vahvempaan luottamukseen koulun johtoon ja myös opettajien kesken, Hotulainen sanoo.

Erot luottamuksessa olivat koulujen välillä huomattavia. Se osoittaa, että yksittäiset koulut voivat luoda hyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin, joka edesauttaa opettajien hyvinvointia ja oppilaiden koulunkäyntiä.

Hotulaisen mukaan hyvä johtaminen voi rakentaa koulun mainetta ja toimia vetovoimatekijänä opettajille. Huono johtaminen puolestaan voi vaikuttaa koulun maineeseen kielteisesti ja vaikeuttaa rekrytointia.

Hotulaista kiehtoo työssään koulutuksen vaikuttavuuden tutkimus.

– Tavoitteenamme on kehittää tutkimusmalli, jonka avulla voimme tunnistaa ne koulut, jotka onnistuvat ympäröivistä olosuhteista huolimatta tukemaan lasten oppimista, Hotulainen kertoo.

Erityistä HEA:n työstä tekee se, että arviointikeskuksella on käytössään samoihin kouluihin tehdyt kyselyaineistot aina vuosituhannen vaihteesta lähtien.

– Aineistot ovat kansallisesti ainutlaatuiset. Ne mahdollistavat poikkeuksellisen laajamittaisen tutkimuksen yläkoululaisten osaamisesta ja kouluasenteista, korostaa Hotulainen.

Hotulaisen johdolla arviointikeskus on myös mukana kansainvälisissä tutkimusprojekteissa, joissa suomalaisia koulutuskäytäntöjä verrataan muihin maihin. Kansainvälinen näkökulma rikastuttaa suomalaisen koulutuksen arviointia ja auttaa kehittämään uusia, innovatiivisia menetelmiä.