Yliopisto vaatii tiedon vapaampaa liikkuvuutta

Tekijänoikeuksia koskeviin lakeihin, tiedonlouhinnan sääntöihin ja tiedejulkaisujen hinnoitteluun tarvitaan muutoksia, jotta tieto saadaan paremmin palvelemaan tutkijoita ja globaalien kohtalonkysymysten ratkaisemista.

Tekijänoikeuslaki on uudistettava ja tasavertaisemman tiedonsaannin esteitä raivattava, vaatii Helsingin yliopiston tänään allekirjoittama Haagin julkilausuma. Jo aiemmin tässä kuussa yliopisto allekirjoitti Euroopan tutkimusyliopistojen verkoston LERUn Euroopan unionille osoittaman vetoomuksen avoimen tieteen edistämisestä.

Molemmat lausunnot tavoittelevat maailmanlaajuisesti avointa tiedettä ja tiedonkulkua. 

– Helsingin yliopisto tukee tiedon, aineistojen ja ideoiden vapaampaa liikkumista tulevaisuudessa, sanoo Helsingin yliopiston opetuksesta ja tutkimuksesta vastaava vararehtori Keijo Hämäläinen

– Tiedon ja aineistojen avoin saatavuus tehostaa tutkimusta ja tarjoaa kansalaisille tasa-arvoisemmat lähtökohdat tieteellisen tiedon hankkimiseen.

– Suurempi merkitys on kuitenkin suurista digitaalisista tietomassoista saatavalla aivan uudella tiedolla, jota ei vielä jokin aika sitten ollut edes mahdollista löytää.

Lait hidastavat louhintaa

Tänään allekirjoitettu Haagin julkilausuma painottaa lainsäädännöllisten esteiden raivaamista pois aineistojen käytön tieltä.

Tietotekniikka on mahdollistanut valtavien tietomäärien hyödyntämisen, niin kutsutun datan louhinnan. Useiden valtioiden lainsäädäntö kuitenkin estää datamassojen hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi immateriaalioikeudet ja tekijänoikeuslainsäädäntö ovat usein peräisin ajalta ennen modernia tiedonlouhintaa.

Tämä siitä huolimatta, että valtava datamäärä voi sisältää vastauksia yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, terveyskysymyksiin tai luonnonvarojen liikakäyttöön.

Jo nyt tutkijat ovat louhineet havaintoja esimerkiksi Amatsonin sademetsän kasvilajien hitaasta siirtymisestä ilmastonmuutoksen tieltä. Maailman keuhkoiksi kutsutusta alueesta kertova havainto on huolestuttava, eikä tietoa muutoksista olisi löytynyt yhdistelemättä eri lähteistä koottuja valtavia aineistoja.

Haagin julkilausuma tavoitteleekin entistä isompaa osaa ihmiskunnan tuottamista aineistoista vapaan louhinnan piiriin. Jokaisella, jolla on laillinen pääsy johonkin aineistoon, tulisi automaattisesti olla oikeus myös hyödyntää sitä tiedon louhinnan materiaalina.

Tutkimusraha valuu kustantajille

Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen LERU-verkosto puolestaan etsii ratkaisuja tiedekustantajien ja avoimen julkaisemisen (Open Access) välisiin jännitteisiin.

Nykyisin iso osa tutkimusrahoituksesta valuu kustantajien taskuihin. Jo vuonna 2012 yhdysvaltalainen Harvardin yliopisto ilmoitti, ettei sillä ole varaa maksaa tiedelehtien tilausmaksuja.

– Kenellä sitten on, jos yhdellä maailman varakkaimmista yliopistoista ei ole, kysyy LERU:n pääsihteeri professori Kurt Deketelaere vetoomuksessa ja kutsuu tiedeyhteisöä antamaan vahvan signaalin EU:n suuntaan.

Avoimet julkaisut ovat kulmakivi, jonka varaan avoimen tieteen aikakauden tutkimus ja tuoreet liiketoimintamallit pitää rakentaa. Avointa saatavuutta olisikin pidettävä vahvasti esillä, kun Alankomaat aloittaa EU-komissiossa puheenjohtajakautensa.

The Hague Declaration on Knowledge Discovery in the Digital Age

"Christmas is over. Research funding should go to research, not to publishers!" (LERU 12.10.2015)

The Right to Read is the Right to Mine (LERU 19.10.2015)

Tiedejulkaisut tulevat kalliiksi (Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 1.10.2015)

Avoin tiede Helsingin yliopistossa

Open Access Helsingin yliopistossa

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka