Tieteen avoimuudesta on tullut entistä tärkeämpää tieteen ja koko yhteiskunnan kehitykselle. Siksi Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus yhdistää voimansa Kansalliskirjaston, tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n ja yliopiston yrittäjyysyhteisön Helsinki Think Companyn kanssa 26.–28.10. järjestettävässä WIDE – Open Source Science -haastekilpailussa.
WIDE on ainutlaatuinen yhdistelmä hackathonia ja monitieteistä haastetta. Kun hackathon pyrkii tuomaan uusilla ratkaisuilla tieteellisiä arkistoja ja avointa dataa lähemmäs kansalaisia, monitieteinen haaste tähtää avoimen tieteen periaatteiden edistämiseen.
Tapahtumaan ovat tervetulleita sekä koodaajat että muut datan avoimuuden parantamisesta kiinnostuneet opiskelijoista teknologia-alan ammattilaisiin. Osallistujien monialaisuuden ansiosta lopputuloksena voi syntyä esimerkiksi uusia keinoja avoimeen vertaisarviointiin tai visualisointeja kulttuuritrendeistä.
Hyötyjinä sekä tiedeyhteisö että yhteiskunta
Avoin tiede tarjoaa entistä parempia työkaluja päättäjille, kansalaisille ja yrityksille, mutta lisäksi avoimuuden edistäminen ratkoo haasteita myös itse tieteellisessä prosessissa. Tutkimuksen toistettavuuden ongelmat, julkaisuharhat ja julkaisematta jättäminen ovat vain muutama esimerkki niistä haasteista, joiden juuret voidaan ainakin osittain juontaa suljettuihin julkaisualustoihin.
WIDEn avulla järjestäjät haluavat osallistua laajaan pyrkimykseen kohti entistä avoimempaa tiedeyhteisöä. Ylipistot ja muut tiedeinsituutiot ympäri maailman, mukaan lukien Helsingin yliopisto, ovat jo ottaneet ensiaskeleita avoimen tieteen edistämiseksi, mutta vielä on paljon parannettavaa. Helsingin yliopistossa esimerkiksi akateemisen yhteisön tuottamat tiedejulkaisut rinnakkaistallennetaan jo julkaisuarkisto HELDA:an, jonka kautta jokainen voi niihin tutustua. Tämän periaatteen ajaminen on kuitenkin toistaiseksi vielä jokaisen omalla vastuulla, eikä prosessi ole automaattinen.
Avoin tiede puhuttaa nyt tiedemaailmassa
WIDEssa osallistujat voivat keskittyä myös edistämään avoimia opetuksellisia resursseja koskevia aloitteita, sillä nekin ovat osa avoimen tieteen liikettä. MOOCit (Massive open online course) ovat muotoutumassa suosituiksi tulevaisuuden opetuksen välineiksi. Useat arvostetut tieteelliset instituutiot tarjoavatkin nykyisin laajan valikoiman avoimia kursseja eri tieteenaloilta. Tunnettu esimerkki tästä on harvinaisen suosittu tekoälyn johdantokurssi Elements of AI, jonka takana ovat Helsingin yliopisto ja Reaktor. Toinen on neljän yliopiston Digital Education for All -yhteistyöhanke. Pilottihankkeessa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelytieteen opinnoista tehdään lukuvuonna 2019–2020 kaikille avoimia ilman rekisteröitymistä. Tulevaisuudessa avoimuutta tukevia opetushankkeita tullaan näkemään yhä enemmän.
Avoin tiede on näkynyt tänä vuonna myös uutisissa: Eurooppalainen julkisten tutkimusrahoittajien koalitio julkaisi 4.9.2018 Euroopan Tutkimusneuvoston tuella “Plan S” -aloitteen. Sen tavoitteena on saada julkisrahoitteiset julkaisut pois maksumuurillisista julkaisuista 2020 mennessä. Aloite on välittömästi herättänyt vastustusta suurilta maksullisilta julkaisualustoilta ja varovaista kannustusta avoimen tieteen puolestapuhujilta. Myös Suomen Akatemia on antanut tukensa aloitteelle.
Hae WIDE – Open Source Scienceen 11.10. mennessä
Lopulta me kaikki olemme tieteen kuluttajia, ja tutkimuksen hedelmien tulisi kuulua jokaiselle. Tartu haasteeseen ja tule mukaan tekemään tieteestä perusoikeus.