Valtakunnallisten verkostojen tarve loi Aleksanteri-foorumin

Uusi tapahtumakonsepti veti mukaansa suomalaisia Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian asiantuntijoita sekä muita alueyhteistyöstä kiinnostuneita. Valtakunnallinen Aleksanteri-foorumi avaa tietä uusille työmuodoille ja konkretisoi ajankohtaisia kysymyksiä asiantuntemuksen rakentamisen tulevaisuudesta.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn valtakunnalliseen Aleksanteri-foorumiin virtasi monipuolinen ja aktiivinen joukko yhteiskunnan eri alojen toimijoita ja keskustelunaiheita, joita tapahtuman yli 180 osallistujaa käsittelivät Helsingin yliopistolla yhteensä liki 100 puheenvuoron ja 14 työryhmän kautta. Ydinteemat kiinnittyivät itäisen Euroopan poliittisen kehityksen ohella muun muassa Venäjän talousnäkymiin sekä aluetutkimuksen ja kielten opiskeluun ja koulutuspoliittiseen asemaan Suomessa.

Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta pidetyssä tapahtumassa odotukset suunnattiin tulevaisuuteen sekä kulttuurivaihdon, talouden että globaalin ilmastopolitiikan osalta. Aamupäivän alkupuheenvuoron pitänyt Ilkka Herlin totesi suomalais-venäläistä ympäristöyhteistyötä luonnehtiessaan, että vaihtuvien yhteiskunnallisten olosuhteiden keskellä on tärkeää kiinnittää huomio tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja toistaiseksi hyödyntämättömiin resursseihin.

"Ilmastonmuutoksen kysymys on globaali ja se koskee kaikkia ihmisiä ja luontoa eli biodiversiteettiä. Yhteistyötä täytyy voida tehdä", Herlin painotti.

Aamutilaisuuden tervetulosanat lausunut Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro muistutti niin ikään rajat ylittävän yhteistyön pitkästä historiasta vaihtuvien poliittisten ajanjaksojen virrassa. Suomalaisessa yhteiskunnassa perinteet tiedon ja kulttuurin vaihdannasta ovat pitkät.

Kansalaisjärjestöjä, talousosaajia ja koulutusasiantuntijoita yhteisissä pöydissä

Foorumissa pääosaan nousivat sen osallistujat. Toimijoita puhutti yhteinen halu kehittää valtakunnallista koordinaatiota ja eri alojen verkostoitumista Venäjän, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian asiantuntemuksen ja koulutuksen osalta. Aamupäivällä keskustelua käytiin puheiden ja paneelikeskustelun inspiroimana yleisökeskusteluna, kun taas iltapäivän kahdessa työryhmäsessiossa ajankohtaisia kysymyksiä pyöriteltiin tiiviissä vuoropuhelussa paneelien ja muiden osallistavien työskentelymuotojen avulla.

Aamun paneelikeskustelussa aluetutkimusta, työelämätaitoja ja koulutuspolitiikkaa pohtivat Ilkka Salonen (East Office of Finnish Industries), Hanna Smith (Hybrid CoE), Pekko Kohonen (Cultura-säätiö), Minna Likander (Sasha ry), Joni Virkkunen (VIETS ry, Itä-Suomen yliopisto) ja Katalin Miklóssy (Aleksanteri-instituutti).

Foorumissa olivat päivän aikana edustettuina lisäksi muun muassa Suomi-Venäjä-seura, Slaavilainen kirjasto ja Kansalliskirjasto, Suomen slavistipiiri ry, Idäntutkimus, Suomen Venäjänopettajat ry, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (CEMAT), Åbo Akademi, Maanpuolustuskorkeakoulu, Turun ja Tampereen yliopistot; Kaakkois-Suomen, Saimaan ja Tampereen ammattikorkeakoulut; Suomalais-venäläinen koulu, Opetushallitus, Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Puolustusministeriö, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Lapin liitto, Etelä-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Tapahtuma järjestetään jatkossa vuosittain keväällä. Seuraavaa valtakunnallista Aleksanteri-foorumia ryhdytään kehittämään tältä vuodelta saadun palautteen ja foorumipäivän keskusteluista laaditun raportin pohjalta.