Tutkimus poikii yrityksiä

ARTIKKELI (5/14) | Yliopistolla syntyy älykkäitä ideoita. Enne kuin ideoista tulee konkretiaa, tarvitaan usein firma.

Huonompaa ajankohtaa yrityksen perustamiselle on vaikea kuvitella. Ryhmä neurotieteen tutkijoita lähti hakemaan rahoitusta uudelle yhtiölleen alkusyksystä 2008. Samaan aikaan investointipankki Lehman Brothers kaatui ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.

— Vähältä piti, ettei Hermo Pharma hyytynyt lähtötelineisiin. Sijoittajat olivat ylivarovaisia, eikä rahoitusta meinannut saada mistään, yrityksen tutkimusjohtaja Henri Huttunen kertoo.

Tänä keväänä Hermo Pharmassa on aihetta hymyyn. Yritys yhdistyi toukokuun alussa toisen bioalan yrityksen, Laurantis Pharman kanssa. Fuusiosta syntyi Herantis Pharma, joka listautuu kesäkuun alussa First North -markkinapaikalle Helsingin pörssiin ja toivoo selättävänsä osakeannilla rahahuolet ainakin joksikin aikaa. Suomessa tämä on yliopistotaustaiselle yritykselle hyvin poikkeuksellista.

TOMAATEISTA LÄÄKKEISIIN | Henri Huttunen päätyi Hermo Pharman perustajajäseneksi ”olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan”. Muut perustajat, professorit Mart Saarma, Eero Castrén ja Heikki Rauvala, tarjosivat hänelle mahdollisuutta lähteä yhtiön vetäjäksi. Se oli tilaisuus, jolle ei voinut sanoa ei.

— Koen aina olleeni keskivertotutkijaa yrittäjähenkisempi. Jo lapsena myin Turun torilla isovanhempieni kasvihuoneen tomaatteja. Olen koko työurani ajan tasapainotellut sen kanssa, haluanko akateemiselle vai kaupalliselle puolelle, kertoo Huttunen, joka on toiminut tutkijana myös Orionilla.

Huttunen johtaa Helsingin yliopistossa Alzheimerin tautia tutkivaa ryhmää. Samalla hän on työskennellyt osa-aikaisena Hermo Pharmassa. Heinäkuussa loppuu hänen viisivuotinen akatemiatutkijan pestinsä.

— Olen ammatillisesti vedenjakajalla. Alzheimerin taudin perustutkimus on ollut minulle intohimo, mutta tutkimusrahoituksen hakeminen on niin työlästä, että harkitsen vakavasti, jatkanko sitä, kun akatemiatutkijan taivas päättyy. Vaihtoehto on siirtyä kokonaan yrityspuolelle.

VÄÄRIN SAMMUTETTU? | Hermo Pharma alkoi kehittää hoitoja neurologisiin sairauksiin, joita ei vielä osata parantaa. Yhtiön tutkimus on keskittynyt hermorappeumasairauksiin ja laiskan silmän oireyhtymään. Amblyopia eli toiminnallinen heikkonäköisyys on sairaus, jossa aivot eivät ota vastaan informaatiota toiselta silmältä. Lapsella se voidaan hoitaa peittämällä terve silmä, mutta aikuisella tila on ollut parantumaton.

Hermo Pharmassa kehitettiin hoitoa, jossa yhdistyi aivojen muovautuvuutta parantava lääkeaine ja potilaiden pelaama tietokonepeli. Potilaskokeiden tulokset olivat hyviä — kaksi kolmannesta sai apua ongelmaansa. Kävi kuitenkin ilmi, ettei lääkeaineella ollut mitään merkitystä: hoidoksi riitti peli.

Hermo Pharmalla oli siis käsissään tepsivä hoito, joka ei liittynyt sen omaan alaan, lääkekehitykseen. Niinpä viime helmikuussa päätettiin perustaa uusi firma Opia Games, joka jatkaa pelin kehitystyötä. Koska ohjelmistojen kehittäminen on huomattavasti nopeampaa kuin lääkkeiden, tuote saattaa ehtiä markkinoille jo ensi vuonna.

— Pelialan ja aivotutkimuksen yhdistäminen on mahdollinen tulevaisuuden ala, jolla voisi olla Suomessa uniikkia osaamista, Huttunen pohtii.

IHMISAIVOT KOKEESSA | Lääkepuolella Hermo Pharman tutkimuksista pisimmälle on edennyt Parkinsonin taudin hoito. Kokeet ihmispotilailla alkanevat vuoden 2015 aikana. Eläinkokeet ovat olleet hyvin lupaavia, ja jos vaikutukset ovat samat ihmisaivoihin, kyseessä on läpimurto.

Hoito perustuu professori Mart Saarman 2000-luvun alussa löytämään CDNF-proteiiniin, joka näyttäisi pysäyttävän Parkinsonin taudin aiheuttaman hermosolujen tuhoutumisen ja synnyttävän jopa uusia soluja tai korjaavan tuhon partaalla olevia.

— Ihmisaivot ovat eliökunnan monimutkaisin elin, eivätkä ne välttämättä reagoi lääkkeeseen samoin kuin koe-eläinten aivot. Vasta potilaskokeissa nähdään, kuinka käy, Huttunen sanoo.

Aikaisemmin Hermo Pharma kehitti lääkettä myös Huttusen tutkimaan Alzheimerin tautiin. Työ kuitenkin tyssäsi resurssipulaan.

— Sellaista se vain on. Ei voi olla ”minun projektini” -ajattelua, vaan on pystyttävä kylmästi arvioimaan, millä hankkeilla on paras mahdollisuus menestyä, Huttunen sanoo.

KUOLEMANLAAKSO | Biolääketieteen alalla toimivilla yrityksillä on ratkaistavanaan vaikea yhtälö: ne kehittävät mielenkiintoisia tuotteita, joilla on valtavat markkinat, mutta valmistumiseen menee vuosikausia. Rahaa tarvitaan paljon, ja riskit ovat suuret.

— Puhutaan kuolemanlaaksosta idean ja tuotteen välissä. Meillä Suomessa on vähän pääomia ja rahan löytäminen yritykselle on hyvin vaikeaa, etenkin tällä alalla.

Vielä vaikeampaa kuin akateemiseen tutkimukseen? Huttunen nauraa ja sanoo vastauksen riippuvan siitä, kumpi haku on meneillään.

— Suomalainen tilkkutäkkirahoitus on välillä hyvin turhauttavaa. Sekä akateemisella että kaupallisella puolella saataisiin enemmän aikaan, jos rahoitus olisi pitkäjänteisempää.

Perustamisvaiheessa Hermo Pharman pelasti se, että sijoittajaksi lähti Helsingin yliopiston rahastot. Nyt rahastojen salkussa on parikymmentä osakkuusyritystä, joista suurin ryhmä ovat lääke- ja bioalan yritykset.

Kakkosena ovat teknologian tuottajat ja teknologiaan perustuvat palvelut. Yksi hyvä esimerkki löytyy Kumpulasta.

NANOHIUKKASET | Kun Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston tutkijat tekivät ensimmäisiä mittauksia uudella hiukkaskasvattimellaan, he huomasivat, että ilmassa on vaikka kuinka paljon pieniä hiukkasia, joita ei aikaisemmin ollut havaittu.

— Hoksasimme, että ehkä muutkin aerosolitutkijat haluaisivat käyttää kojetta, tutkijatohtori Katrianne Lehtipalo kertoo.

Tuumasta toimeen: tutkijat perustivat vuonna 2010 hiukkaslaskureita myyvän Airmodus-yrityksen, jonka lippulaiva hiukkaskasvatin on. Se on ainoa kaupallisesti saatavilla oleva laite, jolla voi mitata yhden nanometrin, millimetrin miljoonasosan, kokoisia aerosolihiukkasia.

— Tiivistämme niiden pinnalle höyryä, joka kasvattaa hiukkasia niin paljon, että niiden laskeminen onnistuu.

Lehtipalo työskentelee puolet ajastaan ryhmänjohtajana ilmakehätieteiden osastolla ja toisen puolen tiedevastaavana Airmoduksessa. Hän tuli yritykseen tehdessään väitöskirjaansa menetelmistä, joilla havaitaan pienimpiä aerosolihiukkasia. Yksi niistä oli juuri hiukkaskasvatin.

PÄÄSTÖJÄ MITTAAMAAN | Suurin osa Airmoduksen tuotteista myydään tutkimuslaitoksiin, mutta yritys toivoo lisää asiakkaita teollisuudesta. Esimerkiksi ajoneuvojen päästöjä mittaavat tahot ovat olleet kiinnostuneita. Viime aikoina hiukkaslaskureita on ostettu myös Kiinaan, joka on heräämässä ilmanlaatuongelmiin.

Airmoduksessa on neljä kokopäiväistä työntekijää ja kaksi osapäiväistä, joilla on toinen jalka Helsingin yliopistossa. Lähes jokaisella on juuret ilmakehätieteiden osastolla.

Lehtipalo käyttää Airmoduksen hiukkaskasvatinta tutkijana ja opettajana. Akateemisessa työssä syntyy usein parannusehdotuksia laitteeseen, Lehtipalo toteaa.

— Kaksoisroolista on hyötyä, mutta jossain vaiheessa on varmaan valittava, haluanko suuntautua enemmän yritysmaailmaan vai tutkimukseen. Vaikka jatkaisin pelkästään tutkijana, on ollut todella tärkeää oppia myös liike-elämää ja sen näkökulmia.

MANUAALI JA NÄTTI KUORI | Sekä yliopistolla että yrityksessä kiinnostuksen kohteina ovat ilmanlaatu ja se, miten pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon. Yliopistolla kuitenkin yleensä riittää, että on yksi laite, joka toimii hyvin.

Sarjatuotanto taas synnyttää uudenlaisia vaatimuksia. On varmistettava, että komponentteja on riittävästi saatavilla, alihankkijat ehtivät valmistamaan laitteet ja asiakkaille annetut toimitusajat pitävät kutinsa. Ja toiminnan pitää olla kannattavaa, mielellään tuottoisaa.

— Hyvästä ideasta on todella pitkä matka toimivaan firmaan, Lehtipalo toteaa.

Jo ennen kuin prototyypistä saadaan asiakkaalle myytävä tuote, vaaditaan paljon työtä.

— Jos teen laitteen itselleni, riittää, että minä osaan käyttää sitä. Myytävään laitteeseen tarvitaan kuitenkin myös hyvä manuaali ja nätti kuori, koska tuotteen pitää olla myös houkutteleva.

Jotkut pelkäävät, että yritystoiminta vaarantaa tutkimuksen avoimuuden ja vapauden. Lehtipalo ei ole tällaiseen törmännyt.

— Ilmakehätieteiden tutkimus on meillä huipputasoa, joten tietoa kannattaa hyödyntää myös yrityksissä.

JOTAIN SUUREMPAA | Hermo Pharman Henri Huttusen mielestä ilmapiiri yliopistolla on muuttumassa aiempaa suopeammaksi yrittäjyyttä kohtaan. Varsinkin nuoret ovat kiinnostuneita.

Huttunen neuvoo punnitsemaan, onko itsellä riittävästi riskinsietokykyä, sitkeyttä ja kunnianhimoa. Jos näin on, yrittäjyyttä voi suositella.

— Saan valtavasti iloa siitä, että voin olla osana jotain suurempaa. Ajatus siitä, että voimme mullistaa seitsemän miljoonan Parkinson-potilaan ja heidän omaistensa elämän, saa minut heräämään joka aamu töihin innokkaana.

Motivaatiota työhön tuo sekin, että aivosairaudet ovat tuttuja perhepiiristä. Kolme Huttusen isovanhemmista on kuollut niiden riuduttamana.

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka