Yksinäisyys ei ole osunut sattumalta Punaisen Ristin vapaaehtoisten aiheeksi, vaan tarve on identifioitunut toiminnan myötä. Aluksi keskiössä olivat vanhukset, sen jälkeen nuoret. Lopulta toimintaa vie eteenpäin havainto, että yksinäisyys ei tunne ikä- tai luokkarajoja.
Yksinäisyys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämänlaatuun, hyvinvoinnin kokemukseen ja terveyteen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisten kohtaamisella voi olla elämää pelastava merkitys. Tutkimustulokset ja vaikutusten arviointi antavat uutta suuntaa tekemiselle, jotta tavoitamme apua tarvitsevat. Kansalaistoiminnan kautta löydetään selityksiä sosiaalisille ilmiöille ja reagoidaan niihin, mutta kansalaistoiminnan ja tutkimuksen yhdistäminen auttaa löytämään ilmiöiden takana olevat yhteiskunnalliset rakenteet ja prosessit. Rakenteita täytyy ymmärtää, jotta niitä voidaan muuttaa ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Tutkimukset hyvinvoinnista ovat kääntäneet katseen myös auttajiin: vapaaehtoisuuden ja hyvän tekemisen taustalla ei ole vain altruismi, syyt ovat paljon moninaisempia. Motivaatioksi käy tarve voittaa oma yksinäisyys, oppimisen ja verkottumisen tarve tai sosiaalinen vastuu. Asetelma kääntyy päälaelleen: auttamalla muita vahvistat omaa hyvinvointiasi. Auttajasta tulee autettu. Tästä seuraa se, että tänä päivänä vapaaehtoisuus kiinnittyy merkityksiin ja arvoihin eikä organisaatioihin tai rakenteisiin. Tutkimukset itseohjautuvuudesta, yhteisöllisyydestä ja arvoista antavat tukea tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan toimintamalliin. Näiden toimintamallien kehittäminen on liitoksessa myös tutkimuksiin osallisuudesta, demokratiasta ja aktiivikansalaisuudesta.
Yhteisön resilienssistä eli joustavuudesta tai kestokyvystä on tehty laajasti tieteellistä tutkimusta. Tutkimus palauttaa Punaisen Ristin perustehtävänsä äärelle. Mikä on kansalaistoiminnan rooli ihmisten osaamisen, toimintakyvyn ja kestävyyden vahvistamiselle? Mitä taitoja ja välineitä tarvitaan, jotta yhteisöjen oma varautuminen ja osallisuus toteutuu?
Erityisesti kansainvälisen katastrofiavun näkökulmasta resilienssi on peruskysymys. Nopeimmillaan pystymme lähettämään maailman katastrofialueille apuamme parissa vuorokaudessa. Paikallisten ihmisten osaaminen ja resurssit ratkaisevat ensiavun, myöhemmin tullut apu parhaimmillaan täydentää sitä. Miten resilienssiä vahvistamalla voisi nopeuttaa yhteisön selviytymistä ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta avusta?
Tiedeyhteisölle järjestöt tarjoavat kiinnostavan mahdollisuuden: järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta syntyy valtava määrä tietoa ihmisten elämästä, kokemuksista tai oppimisesta, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin ihmistieteiden tutkimusaineistona. Punainen Risti ja muut kansalaistoimijat ovat hyvin erilaisen tiedon aarreaittoja, koska niillä on usein pääsy sellaisen tiedon äärelle, jonne viranomaistoiminnalla ei ole asiaa ja jotka syntyvät arkisessa yhteisessä tekemisessä. Kansalaisjärjestöt ovat hyvin verkottuneita, koordinoituja ja ammatillisesti tuettuja. Toiminnan ohjauksessa, tiedon keruussa ja tuessa käytetään uuden teknologian suomia mahdollisuuksia.
Tutkimuksen ja tieteen tulosten soveltaminen on toisinaan vaivalloista, parhaimmillaan se kuitenkin auttaa ratkaisemaan toiminnassa syntyviä haasteita. Työstä syntyvä systemaattisesti kerätty tieto voisi antaa uusia tutkimusaiheita ja auttaa käsillä olevien haasteiden ratkaisussa.
Erityisesti viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa kansalaistoimijat ja tieteen tekijät voivat löytää uudenlaista kumppanuutta ja yhteistoimintaa. Järjestöjen työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on ainutlaatuista tietoa, jossa kokemus, arjen kohtaamiset ja tutkittu tieto lomittuvat laaja-alaiseksi asiantuntijuudeksi. Tieto on ratkaisukeskeistä ja vastaa ketterästi syntyviin tarpeisiin. Tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta tuo asiantuntijuus antaa toisen näkökulman ja voisi istuttaa tiedeyhteisön lähemmäksi omaa yhteisöään.
Kristiina Kumpula on Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri.
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).