Sara Negri avaa uuden sivun Helsingin yliopiston filosofian oppiaineen historiassa: hän on italialainen, nainen ja professori.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/03/16.

Filosofien kello Metsätalolla näyttää omaa aikaansa. Portaikossa on hiukan hämärää ja hiljaista. Vuonna 1936 valmistuneen talon käytävät ovat suojeltuja interiöörejä, ne edustavat Metsätalon alkuperäistä henkeä.

Sara Negrin ensimmäinen työhuone Helsingin yliopistolla 20 vuotta sitten oli niin ikään Metsätalossa: entinen talonmiehen keittokomero pohjakerroksessa. Nyt filosofian professori Negrin työhuone on eteläsiiven kuudennessa kerroksessa. Korkeasta ikkunasta aukeaa laaja näkymä yli Kruununhaan kattojen.

Negrin päätymisestä Suomeen saa kiittää tiedeyhteisöä enemmän professori Jan von Platoa. Kun Padovan yliopiston matematiikan opiskelija tuli vuonna 1993 yliopistosta ensimmäiseen ulkomaiseen konferenssiinsa Helsinkiin, oli lama Suomessa mustimmillaan. Negri onnistui hukkaamaan matkatavaransa rautatieasemalle, mutta löysi samalla matkalla nuoren filosofin. Kolme vuotta myöhemmin Negri muutti Helsinkiin pysyvästi. Nyt von Plato ja Negri ovat olleet naimissa 19 vuotta ja heillä on kolme lasta.

LONTOO JA PADOVA / Negrin arvostettu alma mater, Università degli Studi di Padova, on perustettu vuonna 1222. Se on Italian toiseksi vanhin yliopisto. Galileo Galilei opetti siellä aikanaan fysiikkaa.

— Aloitin matematiikan opinnot ilman suurempia suunnitelmia. Mutta logiikka vei heti mukanaan.

Negri väitteli Padovassa vuonna 1996. Filosofinen logiikka, todistusteoria ja formaali tietoteoria ovat Negrin tutkimusaloja. Logiikkaa kuvataan sillaksi matematiikan, filosofian ja tietojenkäsittelytieteen välillä.

— Viimeistelin väitöskirjani Göteborgissa ja hain post doc -paikkoja. Minulle tarjottiin pariksi vuodeksi tutkijan paikkaa Lontoon Imperial Collegesta.

Muuttoa Lontooseen ei tarvinnut miettiä pitkään, sillä Jan von Plato opetti samaan aikaan London School of Economics -yliopistossa.

MATEMAATTISET FILOSOFIT / Helsingin yliopistossa on vahva matemaattisten filosofien ketju: Negrin edeltäjä, professori Ilkka Niiniluoto on alun perin matemaatikko, kuten myös hänen edeltäjänsä, Oiva Ketonen, sekä hiljattain edesmennyt filosofisuuruus Jaakko Hintikka.

— Mutta minä olen ensimmäinen nainen tällä paikalla yliopiston koko 375-vuotisen historian aikana, Negri painottaa.

— Helsingin yliopistossa ei ole vieläkään ollut naista matematiikan professorina.

Negri käy liitutaulun eteen ja piirtää nopeasti matemaatikon elkein vaikuttavan saksidiagrammin matematiikan opiskelijoista Helsingissä. Alussa sukupuolijakauma on puolet ja puolet, mutta kun aikaa kuluu, professoreista miehiä on 100 prosenttia ja naisia 0 prosenttia.

Mitä naisten tiedeuralle tapahtuu gradun jälkeen?

— Kyllä se on ongelma. Olen useasti ollut konferenssin ainoa naisluennoitsija, Negri toteaa.

— Diagrammin tein, kun minua pyydettiin ex tempore puhumaan naisista tietojenkäsittelytieteen käytännössä. Varsinaisesti olin tilaisuuden key note -puhujana tutkimuksestani.

VON WRIGHTIN JUHLAA / Uuden professorin juhlallisuudet ja juhlaluento olivat viime joulukuussa. Negrin luennon aiheena oli The challenge of philosophical logic.

— Ehdin olla vain vuoden tutkijakollegiumissa, kun minun toivottiin aloittavan professorina heti. Professorina käynnistän tutkimusryhmiä, haen rahoitusta tutkimuksille. Haluan jatkaa tutkimuspohjaisen opetuksen kehittämistä. Omalle tutkimuksella jää nyt vähemmän aikaa.

Paljon on tulossa: Negrin kolmas kirja tai monografia, joka käsittelee filosofista logiikkaa, on hyvässä vaiheessa. Aikaisemmat kirjat, Proof Analysis: A Contribution to Hilbert’s Last Problem ja Structural Proof Theory, Negri on kirjoittanut yhdessä Jan von Platon kanssa.

Filosofi Georg Henrik von Wrightin syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta, ja sitä juhlitaan näyttävästi kevään mittaan. Luvassa on nimekkäitä kansainvälisiä vierailijoita kuten Roy Dyckhoff Skotlannista, Nicola Olivetti Ranskasta sekä Cora Diamond ja Melvin Fitting Yhdysvalloista.

— Minulla on hyvät suhteet tiedemaailmaan. Olen matkustanut paljon, käynyt konferensseissa, se on paras tapa tutustua tutkijoihin.

LASTEN VASTA-ARGUMENTIT / Onko kahden filosofin elämä kotona käytännöllistä vai teoreettista? Negrin mukaan perheen ja työn yhdistäminen tässä vaiheessa, kun lapset ovat jo isoja, on helpompaa. Vastuu kodista on yhteinen. Tutkijapuolisot osaavat joustaa, koska ymmärtävät toistensa työtapaa.

— Kun lapset olivat pieniä, konferensseihin osallistuminen oli stressaavaa. En silti halunnut jättää kaikkia tieteeseen liittyviä tilaisuuksia väliin. Kun tulin paikalle, katsottiin, että tuolta se nainen taas tulee vaunujensa ja lastensa kanssa, tiedekonferenssiin. Mutta selvisin siitäkin, Sara Negri huokaa.

Joskus kotona heitettiin kolikkoa siitä, kumpi menee, jos molemmat oli kutsuttu. Välillä vaihdettiin lastenhoitovuoroa lennossa.

— Olen tehnyt Janin kanssa töitä vuodesta 1998 alkaen, vaikka viime aikoina vähemmän. Meillä raja työn ja yksityiselämän välillä on epätarkka. Filosofien perheessä lapset ovat oppineet käyttämään vasta-argumentoinnin temppuja, jos vanhempien komennot eivät miellytä.

— Ajattelen joskus, että on aika rankkaa, kun on meidän kaltaiset vanhemmat. Puhumme työstä tai teemme työtä koko ajan.  Perheen kymmenvuotias kuopus on kiinnostunut logiikan paradokseista.

— Luen hänelle yhden paradoksin joka ilta. Hän on jo keksinyt uuden version valehtelijan paradoksista. Valehtelijan paradoksin mallivirke on: Tämä lause on epätosi.

KAHVITTELUA SUOMALAISITTAIN / Sara Negri kaipaa välillä Italiaan. Mutta perhe, elämä ja työ ovat Suomessa. Lapset puhuvat sujuvaa italiaa, samoin mies. Kotona on pieniä häivähdyksiä Italiasta: lauantai-iltana Negri-von Platolla syödään pizzaa ja viikolla päivällinen syödään lähempänä iltakahdeksaa.

— Ja tiedän, että cappuccinoa ei saisi muka juoda iltapäivällä tai illalla. Minä olen jo niin suomalainen, että juon sitä illalla, päivällä ja aamulla — aina kun siltä tuntuu!

Lue lisää von Wrightin juhlavuoden tilaisuuksista:

www.helsinki.fi/wwa/von_Wright_centenary_2016.html

Lue lisää aiheesta: Korkeakoulu- & tiedepolitiikka