Saara Harjula: Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa satsaamalla tutkimukseen

Horisontti 2020 -ohjelma on Euroopan unionin kaikkien aikojen suurin ja merkittävin tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma. Sen kautta myönnetään vuosien 2014-2020 aikana lähes 80 miljardia euroa rahoitusta maailmanluokan tieteeseen sekä mullistavien tutkimustulosten ja läpimurtoinnovaatioiden toteutumiseen.

Suomalaiset toimijat ovat pärjänneet Horisontti 2020 -ohjelmassa kohtalaisen hyvin, mutta paremminkin meillä voisi vielä mennä.  Suomi on kotiuttanut ohjelmasta tämän hetken tilastojen mukaan reilut 900 miljoonaa euroa, mikä tekee Suomesta Horisontti2020 -ohjelman nettosaajan. Parhaiten Suomi on menestynyt Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hauissa, joilla edistetään huipputason läpimurtotiedettä. Kansallista ykköstilaa ERC-avustuksissa pitää Helsingin yliopisto.

Kilpailu EU:n tutkimusrahoituksesta on kovaa ja alati kasvavat puiteohjelman osallistujamäärät osoittavat EU-tason tutkimusrahoituksen tarpeellisuuden sekä välttämättömyyden. Horisontti 2020 -ohjelman suurella suosiolla on kuitenkin hintansa: ohjelman joka neljäs erinomainen tutkimushanke jää rahoittamatta, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi jaettavaksi. 

Euroopan komission tutkimuspääosaston oman arvioinnin mukaan Horisontti 2020 -ohjelman budjettia olisikin pitänyt kasvattaa peräti 62 miljardilla eurolla, jotta kaikille huipputason hankkeille voisi myöntää rahoituspäätöksen. Tämä olisi tarkoittanut 139 miljardin euron kokonaisbudjettia nykyohjelmaan.

Vuonna 2021 starttaavan tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -ohjelman osalta budjettikysymys on vielä auki, sillä EU-rahoituksen suuret linjat ovat vielä sopimatta ohjelmakaudelle 2021-2027. Euroopan komissio on esittänyt Horisontti Euroopalle vajaan 100 miljardin euron budjettia. Tämä huolimatta siitä, että komission itse nimittämä korkean tason työryhmä suositteli tulevan ohjelman budjetin nostamista vähintään 120 miljardin tasolle. Samaa rahoitustason nostoa Horisontti Euroopalle peräänkuuluttaa myös vaalitauolle jäänyt Euroopan parlamentti. 

Toukokuussa valittavat uudet europarlamentaarikot ovat keskeisessä asemassa, kun neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista jatkuvat. Päättäjämme Euroopan parlamentissa ovat olleet tähän asti yhtä mieltä siitä, että investoiminen tutkimukseen ja innovointiin on merkityksellistä Euroopan tulevaisuuden kannalta ja näkevät, että vain riittävät panostukset EU-jäsenmailta ovat edellytys sille, että Eurooppa pärjää globaalissa osaamiskilpailussa tulevaisuudessa. Toivotaan, että sama näkemys pitää myös vaalien yli.

Miten Suomella sitten voisi mennä paremmin tulevaa Horisontti Eurooppaa ajatellen? Lukuisat tutkimukset osoittavat, että kansallinen tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitustaso korreloi suoraan menestymiseen EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa; mitä suuremmat kansalliset investoinnit, sitä parempi saanto EU-ohjelmasta.  Kansallisten panostusten lisäksi myös Horisontti Euroopan sisällöllisillä painotuksilla on vaikutus rahoituksen kotiuttamiseen. Kun Horisontti Euroopan teemat ja sisällöt vastaavat suomalaisten toimijoiden osaamiseen, rahoituksen kotiuttamiselle on paremmat edellytykset.

Tällä hetkellä vain pieni osa erinomaisista tutkimusprojekteista saa hakemansa rahoituksen unionilta. Rahoitusvajeen aiheuttama t&i-hävikki tulee ottaa vakavasti ja huomioida tulevassa Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisbudjetissa, josta neuvotellaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla EU-puheenjohtajamaa Suomen johdolla. Helsingin yliopiston viesti asiaan on selvä: EU:n seuraavan tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoitusta on lisättävä tuntuvasti.

Saara Harjula

Kirjoittaja on EU-yhteistyöpäällikkö Helsinki EU Officessa, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan, Uudenmaan liiton, Hämeen liiton, Kymenlaakson liiton, Päijät-Hämeen liiton, Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin, Taideyliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen toimisto Brysselissä.

Kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat EU-politiikan merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla.