Vuosikymmenten aikana tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet kauttaaltaan korkeatasoisen koulutusjärjestelmän. Pohja on kuitenkin rapautumassa, koska yliopistojen perusrahoitus on niukentunut koko 2010-luvun.
-Yliopistojen rahoitus on saatava kasvu-uralle, jotta menestymisemme ei jäisi osaamisesta kiinni. Verrokkimaissamme tämä on ymmärretty: muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa on panostettu koulutukseen ja tutkimukseen viime vuosina. Tämä hallitus voi aloittaa yliopistojen perusrahoituksen korjaamisen palauttamalla yliopistoindeksin vuodelle 2019, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.
Yliopistojen rooli tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, kun korkean osaamisen merkitys yhteiskunnassa korostuu.
-Tutkintokoulutuksen lisäksi tarvitaan enenevässä määrin myös elinikäistä kouluttautumista ja digitalisaation hyödyntämistä erityisesti opetuksessa. Hallitus on myös 2030-visiotyössä ottanut tavoitteeksi korkeakoulutettujen osuuden nostamisen puoleen nuoresta ikäluokasta. Kaikki tämä vaatii rahoitusta tulevina vuosina, Kola huomauttaa.
Nykyisen ja edellisen hallituksen yliopistoindeksin leikkaukset vähentävät vuonna 2019 Helsingin yliopiston tuloja 32 miljoonaa euroa ja apteekkikompensaation poisto lisäksi 30 miljoonaa euroa. Kumulatiivisesti indeksileikkaukset ja apteekkikompensaation poisto vähentävät tuloja 250 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Tämän seurauksena Helsingin yliopisto on joutunut irtisanomaan lähes 400 henkilöä ja pienentämään käytössä olevia tiloja.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Arenen, Sivistystyönantajien, SAMOKin ja SYLin kannanotto kehysriihessä tarvittavista osaamispanostuksista.